Maan alta löytyi miljardien arvosta kultaa Pohjois-Lapissa

Ikkarin kaivoshankkeen emoyhtiö Rupert Resources julkaisi helmikuussa esiselvityksen kaivoshankkeen kannattavuudesta. Siinä yhtiö arvioi Ikkarin esiintymästä löytyvän noin 3,5 miljoonaa unssia kultaa.

Kultaesiintymä sijaitsee Sodankylän luoteispuolella, noin 45 kilometrin päässä kuntakeskuksesta.

Malmikiven kultapitoisuus on yhtiön mukaan 2,1 grammaa tonnissa. Kansainväliset toimijat pitävät pitoisuutta erittäin hyvänä, jos malmi saadaan talteen avokaivoksesta eikä rikastuksessa ole ongelmia.

Maan alta kaivettuna tällainen pitoisuus on jo suhteellisen alhainen, mutta kaivos voi vielä olla kannattava, jos muut edellytykset – esimerkiksi kullan maailmanmarkkinahinnat, rikastus, energiansaanti sekä logistiikka- ja rakennuskustannukset – ovat kunnossa.

Rupert Exploration Finland Oy:n toimitusjohtaja Jukka Nieminen kuitenkin pitää Ikkaria hyvänä hankkeena. Teoriassa maaperässä on reilun 10 miljardin euron edestä kultaa tämän päivän hintojen mukaan.

Kannattavuus riippuu monesta tekijästä

Mutta aina tulee muutoksia maailmanmarkkinahintoihin, eikä kaikkea kultaa ole mahdollista saada talteen, joten käytännössä todellinen arvo on tätä pienempi. Ja siitäkin vain osa jää kaivosyhtiölle, sanoo Nieminen.

– Pitää muistaa, että meillä on satojen miljoonien eurojen investoinnit. Pitää rakentaa tuotantolaitokset ja muut, meillä on satojen miljoonien toimintakulut ja palkat ja muu. Eli loppupeleissä yhtiölle jää todellakin huomattavan paljon vähemmän kuin mitä se laskennallinen arvo tällä hetkellä on maaperässä.

– Nyt me teemme esiselvitystä tarkemman arvioinnin, ja vuorossa on tekninen ja taloudellinen suunnittelu. Samaan aikaan meillä on menossa ympäristöluvitusasiat ja YVA. Kaikki luvat pitää saada hyväksyttyä ennen kuin voidaan aloittaa tuotanto.

Nieminen arvioi, että hyvässä lykyssä investointipäätös voidaan ehkä tehdä parin, kolmen vuoden sisällä.

Kaivosten ympäristövaikutukset tapetilla

Viime aikoina Lapissa on ollut huomattavan paljon kritiikkiä kaivosten ympäristövaikutusten vuoksi. Myös Ikkarin kaivosta on kritisoitu, sillä se olisi yksi neljästä suunnitellusta kaivoshankkeesta, jotka päästäisivät vesiä Kemijokeen.

– Me pyrimme Ikkarissa käyttämään uusinta tekniikkaa ja minimoimaan ympäristövaikutukset. Erityisesti vesistöasiat sekä kaivannaisjätteiden eli sivukiven ja rikastushiekkojen sijoittaminen ovat isoja kysymyksiä, mihin meidän pitää löytää parhaat mahdolliset ratkaisut ja vastaukset, Nieminen sanoo.

Suomessa kaivoksien vedenhallintaa vaikeuttaa se, että vettä sataa keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin mitä sitä haihtuu. Sen vuoksi kaivosalueille tulee pakostakin enemmän vettä kuin mitä voidaan haihduttaa pois, ja osa siitä joudutaan laskemaan luontoon.

Iso kysymys on se, mitä ylimääräiselle vedelle tehdään ennen kuin se valuu vesistöihin.

”Käytämme niin suljettua kiertoa kuin mahdollista”

Nieminen lupaa, että Ikkarissa tehdään kaikki mahdollinen, että puhdistettavan veden määrä olisi mahdollisimman pieni. Silti siellä pitää puhdistaa vettä, joka on ollut tekemisissä prosessin, malmin tai avolouhoksen kanssa.

– Ne täytyy puhdistaa ja johtaa jonnekin sopivaan vesistöön, joka sitten katsotaan viranomaisten kanssa.

Nieminen kertoo, että kaivosyhtiö selvittää myös pölystä ja melusta aiheutuvaa haittaa. Tosin Ikkarin esiintymän lähistöllä ei ole juurikaan asutusta, johon se voisi vaikuttaa.

Yhtiö on ollut myös yhteyksissä paikallisen paliskunnan kanssa mahdollisista haitoista porotaloudelle.

Yva-ohjelma kiinnosti poikkeuksellisen paljon kansalaisia

Ikkarin kultakaivoshankkeen yva-ohjelmasta jätettiin yhteensä 24 lausuntoa ja 20 mielipidettä Lapin ely-keskukselle. Mielipiteistä yhden oli allekirjoittanut 122 henkilöä, ja yksi mielipide koostui yli 800 henkilön allekirjoittamasta kansalaisadressista.

Kannanotoissa korostuivat muun muassa luontoarvot, purkuputken sijoittuminen, kaivosten yhteisvaikutukset Kitisen vesistöön sekä kaivoksen aiheuttama haitta poronhoidolle.

Lausunnoissa ja mielipiteissä kannettiin huolta myös raakaveden oton vaikutuksesta lähialueiden vesistöihin, melu- ja pölyämishaitoista ja hankkeen vaikutuksesta liikenteeseen, metsästykseen, kalastukseen ja virkistyskäyttöön.

Ikkarin kultakaivoksen selvitysalueen pinta-ala on noin 4 400 hehtaaria ja kaivostoimintojen alueen noin 680 hehtaaria. Malmia on tarkoitus louhia ensin avolouhoksesta, minkä jälkeen siirrytään maanalaiseen louhintaan.

Kaivosyhtiö Rupert Resourcesin esiselvityksestä kertoi Suomessa ensimmäisenä Insinööri-lehti.