Maanmittauslaitoksen rekistereissä on 253 000 kuolinpesän kiinteistöä, joista puuttuvat ajantasaiset omistajatiedot.
Vuodenvaihteen pyhät kokoavat ihmisiä yhteen juhlapöydän ääreen, mutta pöydässä voi olla myös tyhjä paikka muistuttamassa poisnukkuneesta läheisestä. Kuolemantapauksen myötä tyhjyyttä voi tulla myös virallisiin rekistereihin. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen rekistereissä on 253 000 kuolinpesän kiinteistöä, joista puuttuvat ajantasaiset omistajatiedot.
– Tällä hetkellä selvennyslainhuudon hakeminen ei ole pakollista, mutta me vahvasti siihen suositellaan ja kannustetaan. Juurikin sen takia, että sitten on helpompi tehdä näitä erilaisia toimia siellä kiinteistössä, kun ne omistajatiedot ovat rekisterissä ajan tasalla, sanoo Maanmittauslaitoksen palvelupäällikkö Sini Fagerström.
Erityisen voimakkaasti kuolinpesien maanomistustietojen ajantasaistamiseen, ja vielä mieluummin pesien jakamiseen, patistelee Metsäkeskus. Kuolinpesien hallussa on yli miljoona hehtaaria metsää ja esimerkiksi puukaupat tai metsänhoitopäätökset saattavat jäädä tekemättä, kun omistajia ei tavoiteta.
Ensin selvennyslainhuuto, sitten kaupat
– Pitkittyessään kuolinpesän sisälle saattaa muodostua vielä sisäkkäisiä kuolinpesiä. Jo jos osakkaita on vielä ulkomaita myöten hyvin hankalasti tavoitettavissa, niin kaikkien osakkaiden selvittäminen on työlästä. Ja toisekseen sitten yksimielisen päätöksen tekeminen vielä kaikessa, niin onhan siinä omat haasteensa, perustelee johtava metsänomistuksen asiantuntija Jukka Matilainen.
Myös kiinteistöasioita hoitava asianajaja pitää selvennyslainhuudon hakemista kuolinpesälle ennen kiinteistön mahdollista myyntiä hyvänä asiana. Tuolloin ei ostajalle tarvitse antaa perukirjaa, joka voi sisältää kyseisen kaupan kannalta tarpeettomia tietoja.
Lainhuuto tarkoittaa omistuksen rekisteröintiä
– Se on ostajan kannalta helpompaa, kun hän sitten aikanaan lainhuutoa hakee. Hänen ei esimerkiksi tarvitse toimittaa myyjän perukirjaa sukuselvityksineen Maanmittauslaitokselle, kun myyjätaho on lainhuudon omiin nimiinsä hakenut, sanoo varatuomari Jaana Sallmén.
Tilanne saattaa kuitenkin jo lähivuosina muuttua oleellisesti. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kuolinpesiä koskevaan lainsäädäntöön liittyen on tarkoitus tutkia pakollista selvennyslainhuutoa ja muita toimia metsien käytön edistämiseksi.
Apua voi tulla myös jo valmistelussa olevan kuolinpesien sähköisen osakasrekisterin myötä.
– Tavoitteena on, että tämä sähköinen osakasrekisteri on käyttöönottovalmiudessa alkuvuodesta 2027, arvioi hankepäällikkö Niko Käräjäoja valtiovarainministeriöstä.