Taksien saatavuus on heikentynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Taksiyrittäjä kertoo, millaista työ on maaseutukaupungissa.
Taksien saatavuus on parantunut vain pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan maaseudulla taksia joutuu odottamaan yhä pidempään. Huonoin tilanne on alle 20 000 asukkaan kunnissa. Tämä selviää Traficomin tuoreesta taksimarkkinoiden tilannekuvasta.
Ratkaisua maaseutualueiden huonoon tilanteeseen ei ole näköpiirissä. Valmistelussa oleva taksilain uudistus ei sisällä konkreettista helpotusta haja-asutusalueen ongelmiin.
Lain valmistelussa todetaan, että taksien saatavuutta on hankala parantaa lakimuutoksin. Muutokset eivät saa rajoittaa alan markkinaehtoisuutta.
Lakimuutoksessa mainitaan vain niin sanottu Forssan malli. Forssan kaupunki tukee taksien arkiöiden päivystystä. Myös Sysmän kunta on tehnyt saman päätöksen, ja Suomen taksiliiton mukaan ratkaisu on pohdinnassa ainakin Vihdissä ja Mäntyharjulla.
Taksiautoilijat soittelevat kyytejä asiakkaille
Suonenjokinen taksiyrittäjä Sanna Markkanen on valmis päivystämään yöaikaan, jos siitä maksetaan. Muuten neljän lapsi äiti ei siihen taivu.
Markkasen mukaan Suonenjoella taksin saa varmimmin, kun soittaa suoraan yrittäjälle. Markkanen ei ole halunnut maksaa kyytien välittämisestä, koska hänen kokemuksensa mukaan se ei toimi Suonenjoella kuten pitäisi.
Omalle yritykselle hän hakee näkyvyyttä muun muassa somessa.
Yrittäjät tekevät keskenään myös yhteistyötä. Käytännössä he soittavat toisilleen ja selvittävät, kuka pystyy hoitamaan tilauksen, jos on itse ajossa.
Myös Suomen Taksiliitossa tiedetään, että välitysyhtiöt ovat keskittyneet isompiin kaupunkeihin, eivätkä ne palvele kaikkia paikkakuntia.
– Pienillä paikkakunnilla paikallinen yhteisö toimii yleensä paremmin. Yhteisö tietää ja tuntee toisensa, sanoo Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson.
Järjestelyt eivät voi olla virallisia, koska Kilpailu- ja kuluttajavirasto seuraa, milloin toiminta on kilpailun rajoittamista.
Markkanen on alanvaihtaja, joka työskenteli ennen koronapandemiaa puutarha-alalla. Vuonna 2021 käydyn koulutuksen jälkeen hän työskenteli Kuopion taksiykkösillä. Sadan kilometrin päivittäinen työmatka oli kuitenkin liikaa perheen takia.
Työpaikasta jäi kuitenkin elämään siellä saatu lempinimi Vääpeli. Markkanen liikennöi nimellä Taksi-Vääpeli.
– Olin yrityksen ainoa naistyöntekijä ja aina välillä jouduin muistuttamaan työkavereita muun muassa autojen imuroinnista, Markkanen kertoo.
Kylätaksi pelastaa, kun Kela-taksi ei tulekaan paikalle
Traficomin mukaan Suomessa on yli 10 000 taksiyrittäjää. Korona-aikana yritysten määrä laski, mutta notkahduksen jälkeen taksiyrittäjien määrä on kääntynyt kasvuun. Vielä ei kuitenkaan ole saavutettu samaa tasoa kuin vuonna 2018, jolloin taksiyrityksiä oli yli 12 000. Eniten uusia yrityksiä on Uudellamaalla, missä on lähes puolet kaikista yrityksistä.
Maaseutukaupungissa kylätaksia ajava Markkanen uskoo olevansa yksi ratkaisu maaseudun hankalaan taksi-tilanteeseen. Kylätaksi on nykyään harvinainen.
– Varmasti löytyy yhteisöllisiä kyliä, joissa tällainen on mahdollista. En kuitenkaan tunnista, että se olisi säännönmukaista toimintaa, kertoo Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson.
Markkanen ei aja sopimusajoja eli koulu- tai Kela-kyytejä. Markkanen kertoo, että hänet on soitettu monta kertaa paikalle, kun asiakkaan Kela-taksi ei ole tullut paikalle.
– Silloin olen tavannut todella vihaisia ihmisiä.
Hän ymmärtää, että vanhempi ihminen on kiukkuinen odotettuaan taksia tunteja terveyskeskuksen epämukavalla penkillä.
– Se on suorastaan pöyristyttävää. Meillä ei ole enää edes kahvilaa terveyskeskuksessa.
