Maatalousalalle riittää yhä opiskelijoita, vaikka tilojen määrä vähenee jatkuvasti. Alalle saatetaan hakeutua myös ilman kokemusta maataloudesta.
Eveliina Pada,
Anne Elhaimer
Maatilojen määrä vähenee tasaiseen tahtiin. Silti maatalousalalle yhä kouluttaudutaan ja hakeudutaan, eikä suurta opiskelijapulaa ole.
Tyypillisimmillään opiskelijat ovat parikymppisiä, juuri toisen asteen päättäneitä nuoria. Heitä vanhemmat opiskelijat ovat usein esimerkiksi alanvaihtajia tai he haluavat syventää aiempaa osaamistaan.
Esimerikiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelijoita on parikymppisistä viisikymppisiin.
Yksi Seamkissa opiskelevista alanvaihtajista on seinäjokelainen Elina Hakola, joka työskenteli aiemmin 30 vuotta tuotantoketjun loppupäässä, lihanpakkaajana Atrialla.
– Täytin 50, ja tuli kai jonkinlainen kriisi. Aloin miettiä, mitäs agrologi tekee, ja se vaikutti juuri minun jutulta. Ajattelin, että miksi en keksinyt tätä nuorena.
Hakolaa viehätti ajatus, että hän voisi työskennellä paitsi toimistossa myös kentällä.
Puolentoista vuoden päästä hän valmistuu elintarvikeagrologiksi. Se tarkoittaa, että hän voisi työskennellä esimerkiksi elintarvikkeiden jalostuksessa ja kehityksessä.
Maatilojen määrä hupenee
Viime vuonna Suomessa oli noin 42 300 maatilaa. Tilojen vähenemistahti on ollut reilut tuhat maatilaa vuodessa.
Esimerkiksi vuodesta 2022 vuoteen 2023 maatilojen lukumäärä väheni lähes 1 300 tilalla.
Maa- metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan Suomen tilanne ei eroa mitenkään muusta Euroopasta.
– Kyllä maatilojen väheneminen jossain vaiheessa alkaa hidastumaan, hän enteilee.
Alalla ei kuitenkaan ole pulaa opiskelijoista ainakaan tällä hetkellä.
Huoltovarmuus on yksi syy, joka saattaa vetää opiskelemaan maaseutualoja. Ruokaa syövät kaikki ja alalla tarvitaan osaajia, muistuttaa seinäjokelaisen Koulutuskeskus Sedun koulutussihteeri Krista Laurila.
– Jos ei olisi opiskelijoita ja työntekijöitä, me olisimme kaikki pulassa.
Kaikki opiskelijat eivät ole maaseudulta
Kaikki alalla opiskelevat eivät suinkaan ole maaseudulta.
– Meillä yllättävän moni opiskelija on Helsingistäkin, sanoo maataloustieteen professori Mari Pihlatie Helsingin yliopistosta, jossa voi opiskella maataloustieteitä.
Niin sanotusti pystymetsästä tulevia opiskelijoita kiinnostaa ruuan tuotanto sekä muuttuva ympäristö ja ilmasto.
Ryhtyäkseen maatalousyrittäjäksi ei tarvitse olla maaseudulta kotoisin. Kaupunkilainenkin voi alkaa tilalliseksi, mutta se ei ole ihan helppoa.
– Kaupunkilähtöiselle maatilanyrittäjälle iso haaste on se, löytyykö sopivaa tilaa, joka olisi myytävänä ja jolla uran voisi aloittaa. Uusia peltoja kun ei juurikaan enää tehdä, MTK:n Åberg täsmentää.
Maatila siirtyy usein sukupolvelta toiselle
Yleisimmin maatalousyrittäjäksi tullaan yhä sukupolvenvaihdoksen kautta. Vuosien ajan vaihdoksetkin ovat olleet laskussa.
– Enää ei ole oletusarvo, että joku tilan lapsista jää jatkamaan tilaa. Tänä vuonna on ollut ilo huomata, että sukupolvenvaihdoksia on tehty hieman aiempaa enemmän, Åberg sanoo.
Tilan siirtyminen täysin ulkopuoliselle jatkajalle on yhä harvinaista Suomessa.
Maatalousyrittäjän ei tarvitse olla koulutukseltaan agrologi tai agronomi.
– Meillä on menestyneitä maatilayrittäjiä, joilla on pohjalla esimerkiksi insinöörin tutkinto.
Opiskelusta on Åbergin mukaan maatilayrittäjälle hyötyä.
Koulutusta tarvitaan esimerkiksi maataloustukien saamiseksi. Osaamista pitää myös parantaa ja täydentää läpi koko työuran.
Kaikista opiskelijoista ei tule maatilayrittäjiä
Osa-aikaisten kasviviljelytilojen määrä on viime vuonna lisääntynyt. Osa-aikainen viljely tarkoittaa, että maatalous ei ole maanviljelijän ainoa tulonlähde, vaan rinnalla on muu palkkatyö.
– Kotieläintuotanto on haasteellisempi ala, koska se on paljon sitovampaa, Åberg sanoo.
Elina Hakolakaan ei haikaile maatilalle töihin. Sen sijaan häntä kiinnostaa yhteistyö maatilojen kanssa sekä esimerkiksi tutkimus- ja neuvontatyöt erilaisissa hankkeissa luonnonvara-alalla.
– Varmasti tuottajat ovat nykypäivänä kovilla. Mutta ei ruoantuotanto voi loppua. Tulevaisuus on aina ajateltava valoisana.
