Euroopan johtajat ovat kokoontuneet Budapestiin tilanteessa, joka muistuttaa muutaman vuoden takaisista ajoista.
Vuonna 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekoitti Naton johtajien tapaamisen Brysselissä uhkaamalla lähteä kesken kokouksen. Tuolloin ei saatu selvää, oliko Trump lähdössä koko Natosta vai vain kokouksesta.
Euroopan Nato-maat riitelivät tuolloin myös keskenään.
Vuonna 2019 Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui sotilasliittoa aivokuolleeksi, koska Euroopan maat eivät tajunneet, että niiden on pystyttävä puolustautumaan itse ilman Yhdysvaltoja.
Nyt Trump on jälleen valittu presidentiksi ja Euroopan maiden johtajat miettivät tulevia peliliikkeitä.
Euroopan poliittisen yhteisön johtajat kokoontuvat tänään torstaina Budapestissä. Epäviralliseen yhteisöön kuuluu noin 50 eurooppalaista maata. Perjantaina vuorossa on EU:n johtajien epävirallinen huippukokous.
Macron: Haluammeko lukea muiden kirjoittamaa historiaa?
Poliittisen yhteisön kokouksessa ja EU-johtajien epävirallisessa kokouksessa johtajat yrittävät sopia, miten maanosa pärjää kovenevassa taloudellisessa ja geopoliittisessa kilpailussa.
Euroopan unioni julistaa olevansa yhtenäisempi kuin koskaan, mutta johtajat eivät itsekään tunnu uskovan tätä.
– Haluammeko lukea muiden kirjoittamaa historiaa – Putinin aloittamia sotia, Amerikan vaaleja, kiinalaisten teknisiä ja kaupallisia valintoja, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi kokouksessa.
Macron patistaa taas Eurooppaa pitämään puolensa.
– Maailmassa on kasvissyöjiä ja lihansyöjiä. Jos päätämme jatkaa kasvissyöjinä, lihansyöjät voittavat ja meistä tulee heidän markkinapaikkansa, Macron sanoi.
Macron ehdottaa, että Eurooppa ryhtyisi edes sekasyöjäksi, jotta se pystyisi puolustautumaan.
Von der Leyen: Isot naapurit eivät saa kiusata muita
Trumpin nousu presidentiksi hirvitti etukäteen eurooppalaisia johtajia tilanteessa, jossa Venäjä käy hyökkäyssota Ukrainassa.
– Olemme valmistautuneet tähän EU:na. Olemme tienneet, että meidän on kannettava isompi vastuu puolustuksesta ja Ukrainan tukemisesta. Nyt se realisoituu. Meidän on toimittava nyt, pääministeri Petteri Orpo sanoi kokoukseen saapuessaan.
Donald Trumpin puheet Ukrainan sodan nopeasta lopettamisesta ovat huolestuttaneet.
Euroopan maiden johtajat toistelivat kokoukseen saapuessaan, että Ukrainan on itse päätettävä rauhastaan, ja rauhan on noudatettava YK:n peruskirjaa. Tällä tarkoitetaan, että Ukrainan on oltava itsenäinen ja suvereeni ja sillä on oltava kansainvälisesti tunnustetut rajat.
Nato-maat linjasivat kesällä, että ne eivät tule milloinkaan tunnustamaan miehitettyjä alueita osaksi Venäjää.
– Me olemme teidän puolellanne, emmekä ole muuttaneet mieltämme, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel viestitti Ukrainalle.
– On meidän intressimme, että itsevaltiaat eivät ole vallassa ja oikeusvaltioperiaate on voimassa. Ja viestimme on selkeä: isot naapurit eivät saa kiusata muita, Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi.
Rutte: Odotan navigointia Trumpin kanssa
Eurooppa yrittää nyt vakuuttaa Yhdysvallat siitä, että Ukrainan tukeminen on Yhdysvaltojen etu, sillä kyse on paljon suuremmasta asiasta. Venäjä tekee yhteistyötä Pohjois-Korean, Iranin ja Kiinan kanssa, ja se voi muuttaa maailmanjärjestystä.
Naton pääsihteerin Mark Rutten mukaan Venäjä antaa sotaan osallistuvalle Pohjois-Korealle vastalahjana teknologiaa, mikä tekee maailmasta yhä vaarallisemman.
– Venäjä antaa viimeisintä ohjusteknologiaa Pohjois-Korealle. Tämä on uhka Yhdysvalloille ja Euroopalle, mutta myös kumppaneille Tyynenmeren alueella, Rutte sanoi tullessaan kokukseen.
Hän sanoi odottavansa, että pääsee suunnittelemaan Trumpin kanssa, miten Nato navigoi yhdessä tässä tilanteessa.
Trump ja ”kahden prosentin klubi”
Trumpin kiristys ja uhkailu puolustusmenoissa viime kaudella tuotti tulosta, ja moni maa on pannut lisää rahaa puolustukseen. Tilanne on muuttunut vuodesta 2019, jolloin Trump kutsui Lontoon huippukokouksessa koolle ”kahden prosentin klubin”. Nato asetti vuonna 2014 jäsenillään tavoitteen käyttää kansantuotteestaan kaksi prosenttia puolustukseen.
– Trump kutsui kahden prosentin maat klubiin lounaalle. Silloin meitä oli kuusi tai seitsemän. Nyt meitä on yli kaksikymmentä, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda muisteli saapuessaan kokoukseen.
Euroopalla on ollut aikaa parantaa puolustustaan, mutta toistaiseksi puolustusteollisuutta ei ole saatu tuottamaan riittävästi uutta tavaraa. Euroopasta tulee yli puolet Ukrainan aseavusta, mutta päätöksenteko on ollut vaikeaa.
Ranskassa heikko hallitus, samoin Saksassa, jossa on myös tulossa vaalit. Erityisesti Saksan tilanne hermostuttaa muuta Eurooppaa. Kokoukseen tullessaan monet pääministerit varoivat kommentoimasta Saksan politiikkaa ja sanoivat, että demokratioissa vaaleja menee ja tulee.
Suomen pääministeri taas toivoi, että Saksassa olisi keväällä uusi hallitus. Orpon mukaan on ollut tiedossa, että Saksan hallituksen sisällä on vaikeaa ja siksi tilanteen selviäminen nopeasti on hyvä asia.
