Lääkeresistentin masennuksen hoitoon on luvassa uudenlaista hoitoa myös julkisessa terveydenhuollossa.
Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla eli TMS-hoidolla voidaan vähentää masennuksen oireita tapauksissa, joissa perinteiset hoidot, kuten masennuslääkkeet tai esimerkiksi terapia, eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.
Julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko antoi kesällä suosituksen hoitosarjana annettavan magneettistimulaatiohoidon eli rTSM -hoidon lisäämistä osaksi julkista palveluvalikoimaa lääkeresistentin masennuksen hoitoon.
– Potilaat, joilla on jo kahta eri lääkehoitoa kokeiltu ja ne on todettu riittämättömäksi vaikutukseltaan, ja joilla on ollut käytössä terapiaa tai muuta psykososiaalista tukea, kuvailee kohderyhmää Palkon pääsihteerin Hanna-Mari Jauhonen.
Jauhosen mukaan ensisijaisia hoitomuotoja ovat edelleen lääkehoito ja psykoterapia, koska niiden käytöstä ja vaikuttavuudesta on näyttöä pidemmältä ajalta.
– Siinä vaiheessa, kun masennus pitkittyy ja on vaikeita oireita näistä hoidoista huolimatta, tarvitaan jotain lisää hoitovalikoimaan. Silloin tämä magneettistimulaatiohoito tulee kokeiluun, kuvailee pääsihteeri.
Pyrkimys tarjota koko maassa
Suositus tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitovaihtoehtoa olisi pyrittävä tarjoamaan aiempaa kattavammin hyvinvointialueilla. Sen tavoite on vähentää potilaiden epätasa-arvoa eri puolilla maata.
– Suositus on askel siihen suuntaan, että saataisiin hoidon kattavuutta parannettua koko maassa ja tietoa leviämään siitä, minkä tyyppiset potilaat voisivat tästä hyötyä, sanoo apulaisylilääkäri Tuukka Raij HUS Psykiatrialta.
Aivojen magneettistimulaatio on ollut hoitomenetelmänä käytössä masennuksen hoidossa jo pidempään, mutta vain osassa sairaaloita.
Näin hoitoa annetaan esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksisn Neuromodulaatioyksikössä.
Rajin mukaan suurin osa potilaista hyötyy ainakin vähän.
– Tiedetään, että jos masennus on kestänyt pitkään tai yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta, silloin pienempi osa potilaista hyötyy, mutta alle kaksi vuotta sairastaneista potilaista noin 30 prosenttia on hyötynyt hoidosta, sanoo Raij.
TMS hoitojen määrä on Suomessa viidessä vuodessa yli kolminkertaistunut ja hoitomuodolle olisi kysyntää enemmän kuin siitä on tarjontaa.
Odotusajat hoitoon ovat olleet viime vuosina usein pitkiä. Hoitojonot ovat olleet eri sairaanhoitopiireissa viime vuosina kuukaudesta jopa puoleentoista vuoteen, riippuen hoitoa tarjoavan sairaalan laitteiston, henkilökunnan ja potilaiden määrästä.
– Olisi hienoa, jos päästäisiin nopeammin kokeilemaan lääkkeet ja mahdolliset psykoterapiat ja sitten päästäisiin näihin neuromodulaatiohoitoihin aikaisemmassa vaiheessa, Raij painottaa.
Hyvinvointialueet itse päättävät
Hyvinvointialueet itse kuitenkin ratkaisivat, ottavatko ne hoitomenetelmän käyttöön omalla alueellaan.
– Palvelujärjestäjä voi hankkia tätä palvelua myös toiselta hyvinvointialueelta ja sillä tavalla potilaiden on mahdollista päästä hoitoihin, huomauttaa Jauhonen.
Hyvinvointialueiden säästöpaineet tulevat todennäköisesti rajaamaan hoitomuodon käyttöä. Esimerkiksi HUSissa kroonistuneen masennuksen hoidossa menetelmää ei oteta hoitovalikoimaan.
– Emme voi hoitaa TMS-menetelmällä yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti masennusta sairastaneita, vaikka he muuten täyttäisivät vaatimuksen kahdesta lääkkeestä ja sitä kautta hoitoresistentistä masennuksesta, sanoo Raij.
Myös muita mielenterveyden häiriöitä ja oireita on hoidettu kokeellisesti aivojen magneettistimulaatiohoidolla. Toistaiseksi tutkimusnäyttöä rTMS- menetelmän käytöstä on kertynyt eniten masennuksen hoidossa.
Myssyhoito vaihtoehtona lievemmissä masennusoireissa
Useilla paikkakunnilla lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta kärsiville on tarjolla toisenlaista neuromodulaatiohoitoa. Tasavirtastimulaatihoidon eli niin sanottua myssyhoidon teho on parempi masennuksen alkuvaiheessa.
Raijn mukaan tasavirtastimulaatio ei välttämättä riitä ainakaan nykymuodossaan lääkeresistentin masennuksen hoitoon.
– Jos muiden aikuisten masennuspotilaiden hoidossa on syitä valita muu hoito lääkehoidon sijaan, silloin on mahdollista käyttää tasavirtastimulaatiota, muistuttaa Raij.
Yksityinen hoito vähäistä
Suomessa toimii tällä hetkellä kolme yksityistä klinikkaa, jotka tarjoavat lähetteellä ja psykiatrin arvion perusteella TMS-sarjahoitoja masennuksen ja kivun hoitoon.
Yksityisillä klinikoilla hoitosarjat maksavat hoidon pituudesta riippuen 5 000–8 000 euroa. Hakeutuminen yksityiseen masennuksen neuromodulaatiohoitoon on ollut tähän saakka vähäistä.
Potilaista suurin osa maksaa kustannukset omalla rahalla tai yksityisten sairausvakuutusten kautta, kertoo toimitusjohtaja Anu Holm Recurorista. Yrityksellä on klinikka Turussa ja Helsingissä.
Toinen TMS-hoitoa lääkeresistenttiä masennusta sairastaville potilaille tarjoava yksityinen lääkärikeskus on Helsingissä toukokuussa toimintansa aloittanut Neuroklinikka Helsinki.
Nopea hoitoonpääsy tärkeää toipumisessa
Elsa Peltonen hakeutui TMS-hoitoon oman lääkärinsä suosituksesta. Kokemus yksityisellä klinikalla saadusta hoidosta oli myönteinen.
– Tämä on valitettavasti harvinaista luksusta. Hoitojonot ovat julkisella puolella ilmeisesti pitkiä ja olen ymmärtänyt, että pienemmillä paikkakunnilla TMS-hoitoa ei ole saatavilla, hän toteaa.
Riittävän nopean avun saaminen on Peltosen mielestä tärkeää.
– Ihminen voi olla siinä kunnossa, ettei itse jaksa hakea apua. Ilman, että lääkäri olisi tästä kertonut ja tätä suositellut, en olisi päätynyt tähän. Ajattelen, että tästä on ollut iso steppi eteenpäin, kokee Peltonen.
Hyvinvointialueiden säästöpaineissa uuden hoitomenetelmän käyttönotto voi merkitä Jauhosen mukaan jostain muusta asiasta luopumista.
– Onko jotakin sellaista, mistä voidaan mielenterveyspalveluissa tai muissa hyvinvointialueen palveluissa luopua kokonaan tehottomina tai vaikuttamattomina ja siirtää resursseja esimerkiksi masennuspotilaiden hoitoon, Jauhonen ehdottaa.
TMS-hoitoa pidetään turvallisena ja vähän haittavaikutuksia aiheuttavana hoitona. Vielä hoitomenetelmissä riittää tutkittavaa. Tarkka hoidon kohdentaminen voi parantaa rTMS-hoitotuloksia.
– Meidän pitäisi pyrkiä löytämään hoitoja, jotka tehoavat nopeammin ja voimakkaammin, hän toteaa.
