Alkuvuodesta 2024 Maija Honkasen, 27, elinpiiri supistui kuukausien ajaksi sängyn ja vessan välimaastoon.
Honkasen tulehduksellinen suolistosairaus oli saanut hänet niin huonoon kuntoon, että vessassa piti ravata jatkuvasti eikä ruoka maistunut.
– En pystynyt poistumaan kotoa kuukausiin, koska aina oli se mahdollisuus, että tapahtuisi ulosteen karkailua.
Honkasen sairautta hoidettiin biologisella lääkkeellä, johon ei saa täyttä Kela-korvausta. Lääkkeen omavastuu tuli siis maksettavaksi jo ensimmäisellä ostokerralla. Vuonna 2024 omavastuun osuus oli 626,94 euroa.
Se oli opiskelijalle liikaa. Honkanen jätti lääkkeen ostamatta usean kuukauden ajan.
– Kun kaikki kustannukset, varsinkin asumiseen liittyvät, nousivat niin paljon, ei minulla ollut lääkkeeseen enää varaa.
Opiskelijoilla ei ole mahdollista saada lääkkeisiin esimerkiksi toimeentulotukea ennen kuin opintolaina on nostettu. Siksi Honkanen joutui rahoittamaan lääkkeen oston lainalla.
– Olen ottanut lainaa lääkkeisiin useita tuhansia euroja. Mielestäni se on järkyttävää, koska eihän työttömälle sanottaisi, että ota pikavippi lääkkeisiin. Siinä mielessä opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa.
Pirha: Kalliit lääkkeet puhuttavat viikoittain
Lääkkeiden kalleus ja niihin liittyvät maksuvaikeudet puhuttavat Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon poliklinikoiden potilaskohtaamisissa viikoittain. Näin kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluiden ylilääkäri Olli Leppänen.
– Tämä koskee erityisesti potilaita, joilla on kalliita lääkkeitä, joihin ei ole täyttä Kela-korvausta. Tällaisia potilasryhmiä on erityisesti tulehduksellisissa sairauksissa.
Tulehduksellisiin sairauksiin käytetään useimmiten juuri biologisia lääkkeitä.
Leppänen korostaa, että jo yksittäisetkin tilanteet, joissa ihminen jättää käyttämättä hänelle määrättyjä lääkkeitä, ovat huolestuttavia. Seuraukset voivat olla vakavia.
– Jos tulehduksellisissa sairauksissa ei saada tulehdusta alas lääkkeellä, voi kehittyä pysyviä vaurioita vaikkapa suolistoon tai niveliin. Kun krooninen sairaus pahenee, voi se aiheuttaa pysyvää haittaa ja jopa leikkauksen tarvetta.
Aiemmin biologisia lääkkeitä annettiin sairaaloissa suonensisäisesti infuusiona. Potilaalle kustannus oli muutamia kymmeniä euroja. Nykyään lääkkeet ovat itse pistettäviä ja hinta usein monta sataa euroa.
Leppäsen mukaan tämä on lähiaikoina voimaan tullut valtakunnallinen muutos. Itse pistettävät lääkkeet tulevat yhteiskunnalle halvemmaksi ja se on myös lääkkeenottotapana potilaalle turvallisempi.
Muutos on Suolistosairaudet ry:n sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Elisa Arvolan mukaan yksi syy ihmisten maksuvaikeuksiin – puhumattakaan yleisestä kustannustason noususta.
– Biologiset lääkkeet ovat sen verran kalliita, että lääkekatto tulee helposti täyteen yhdellä ostokerralla. Yli 600 euron kertasatsaus voi olla erittäin suuri keskituloisellekin.
Asia koskeekin Arvolan mukaan yhä suurempaa ihmisjoukkoa.
Suolistosairaudet ry toteutti muutaman muun potilasjärjestön kanssa kyselyn pitkäaikaissairastamisen kustannuksista vuonna 2023.
Kyselyyn vastasi yli 5 000 henkilöä, joista reilut 2 800 oli tehnyt taloudellisia sopeutuksia lääkkeiden kalleuden vuoksi, kuten tinkinyt muista välttämättömistä hankinnoista tai lainannut rahaa lääkkeisiin. Mukautuksia tehneistä 15 prosenttia oli jättänyt lääkkeen kokonaan hankkimatta sen korkean hinnan vuoksi.
– Kysely tehtiin ennen viime vuosina tehtyjä leikkauksia ja sopeutustoimenpiteitä, joten voi olettaa, että määrät ovat kasvaneet.
Pienituloisille Kelasta lainaa lääkkeiden maksamiseen
Kalliiden lääkkeiden aiheuttamat talousvaikeudet on tunnistettu myös valtion tasolla.
Ongelmaa pyritään nyt helpottamaan Kelan kolmivuotisella lääkeluottokokeilulla. Sen tarkoituksena on myöntää pienituloisille korotonta lainaa lääkkeiden vuosiomavastuun maksamiseen. Kokeilu alkaa lokakuun lopussa.
Lääkeluoton tarkoituksena on turvata lääkehoidon jatkuvuus, kertoo Kelan etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikön lakimies Petri Hassel.
– Se luonnollisesti auttaa sekä pienituloista asiakasta että yhteiskuntaa. Oikea-aikaisella lääkehoidolla voidaan esimerkiksi vähentää sairaalahoitojaksoja.
Hassel kertoo, että heidän arvionsa mukaan mukaan lääkeluottoon oikeutettuja on kolmivuotisen kokeilun aikana noin 3 000 henkilöä. Kela tiedottaa lääkeluotosta tarkemmin verkkosivuillaan ennen kokeilun alkua.
Maija Honkasen mielestä lääkeluotto on hyvä vaihtoehto kalliiden lääkkeiden maksamiseen.
– Silti minut tekee surulliseksi, että hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisen pitää ottaa velkaa saadakseen lääkkeitä. En haluaisi, että tilanne on sellainen.
”En kaipaa lisästressiä siitä, mistä revin rahat sairastamiseen”
Muutaman kuukauden kestänyt lääketauko romahdutti Maija Honkasen kunnon niin pahasti, että toipuminen kesti liki vuoden.
Honkasta alettiin lopulta hoitaa sairaalassa infuusiona annettavalla biologisella lääkkeellä. Siten lääkettä pystyttiin antamaan kerralla enemmän.
– Tuntuu pahalta olla yhteiskunnan riippakivi, joten yritän lohduttaa itseäni sillä, että kaikkein kalleimmaksi tulisi sairauden hoitamattomuus ja sen seurauksena työkyvyttömyys.
Honkanen kokee itsensä siinä mielessä onnekkaaksi, että hänen sairauteensa on löytynyt toimiva hoitokeino. Samaan aikaan häntä turhauttaa, että lääkkeen korkea hinta on aiheuttanut paljon ylimääräistä stressiä.
– Sairastaminen itsessään on jo ihan tarpeeksi rankkaa. En kaipaa lisästressiä siitä, mistä revin rahat sairastamiseen.
