ST IVES, BRITANNIA Nykytaiteeseen keskittyvän Tate-museoverkoston johto ei säästele kehuja taiteilija Outi Pieskille, jonka maagiset hapsuinstallaatiot ovat hurmaanneet yleisön ja taidekriitikot Britanniassa.
– Outi kuuluu mielestämme maailman voimakkaimpien ja kiinnostavimpien nykytaiteilijoiden joukkoon, sanoo Tate St Ivesin johtaja Anne Barlow.
Pieskin teokset ovat olleet esillä viime kuukaudet Tate St Ives -taidemuseossa. Barlow valitsi Pieskin näyttelyn museoon ja kävi jopa tapaamassa häntä Utsjoella.
Maailmankuulu museoketju on valinnut näyttelyn päätteeksi kaksi Pieskin teosta pysyvään kokoelmaansa. Ne ovat tilateokset nimeltä Guržot ja guovvsat / Spell on You ja Skábmavuođđu / Spell on Me. Taten kokoelmaan pääsy on taiteilijoille aina merkkitapaus.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun saamelaistaiteilija on päässyt Taten pysyvään kokoelmaan. Olemme valtavan innostuneita siitä. Se tarkoittaa, että soolonäyttelyn lisäksi töitä voidaan näyttää kaikissa neljässä Tate-museossa Britanniassa, kertoo Barlow.
Hänen mukaansa museo aikoo myös hankkia lisää saamelaisteoksia.
Yle kävi seuraamassa Outi Pieskin helmikuussa avautuneen näyttelyn viimeistä viikonloppua St Ivesissa. Värikylläisiä teoksia kävi katsomassa runsaasti väkeä. Esillä oli tunnettujen tilateosten lisäksi hänen maalauksiaan.
Barlow’n mukaan Pieskin teosten taiteellisen voiman lisäksi myös saamelaiskysymysten ajankohtaisuus vaikutti valintaan.
– Työt puhuvat laajemmin ympäristökysymyksistä ja maaoikeudesta, jotka ovat kriittisen tärkeitä asioita tämän päivän maailmassa, Barlow kertoo.
Saamelaistaiteilija Jalvvi Niillas Holmberg veti myös yleisöä kuuntelemaan joikuja. Paikalla oli myös muita saamelaisia kulttuurivaikuttajia Pohjoismaista puhumassa saamelaisten asemasta.
Tate antaa äänen saamelaisille
Outi Pieski pitää Taten uutta linjaa tärkeänä eleenä, joka laajentaa tietoisuutta saamelaisten oloista globaalille tasolle.
– Tämä on selkeästi urani kohokohta. Pidän erityisenä sitä, että he ovat sitoutuneet hankkimaan arktisten alueiden alkuperäiskansojen taidetta kokoelmiinsa, Pieski ihastelee.
Yhteistyö Pieskin kanssa kuuluu Tate-taidemuseoiden verkoston uuteen strategiaan.
Museo tuo nyt paitsioon jääneiden alkuperäiskansojen taiteen valtavirtaan, koska sen esiintuomat kansojen olot ja ongelmat heijastavat globaaleja kysymyksiä.
– Huomaamme, että alkuperäiskansojen ajattelu ohjaa tämän hetken globaalia taiteen kenttää. Meidän täytyy heijastaa sitä kansainvälisessä kokoelmassamme, Britannian Tate-museoiden verkoston johtaja Maria Balshaw selitti Ylelle.
Balshaw saapui henkilökohtaisesti tervehtimään Pieskiä St Ivesissa.
Balshaw’n mukaan gallerioiden osallistuminen keskustelun herättelyyn on ajan henki, joka näkyy myös parhaillaan käynnissä olevassa nykytaiteen merkittävämmässä tapahtumassa, Venetsian biennaalissa.
Tate haluaa vahvistaa ääniä, jotka eivät pääse kuuluviin politiikassa ja mediassa.
– Mielestäni alkuperäiskansojen taiteilijoiden tulee johtaa keskustelua kulttuuriin ja maahan liittyvistä oikeuksista sekä toimista ilmastonmuutosta vastaan. Nykytaiteen museona me voimme auttaa jakamaan nämä keskustelut yleisön kanssa, Balshaw kertoo Ylelle.
Katso videolta, miten Outi Pieski kuvailee tilateoksiaan:
Vihreä siirtymä on kolonialismia
Outi Pieskin näyttelyssä yleisö on kuullut saamelaisten kohtaamista ongelmista. Maiden rajat ovat erottaneet saamelaiset Pohjoismaissa ja Venäjällä.
Kaivoshankkeista ei kysytä saamelaisilta. Outi Pieski puhuu muun muassa yhäkin jatkuvasta kolonialismista Pohjoismaissa.
– Vihreän siirtymän varjolla pyritään saamaan haltuun saamelaisten maa-alueita perustamalla esimerkiksi valtavan suuria tuulivoimapuistoja poronhoitoalueille, Pieski toteaa.
Maria Balshaw ylistää Pieskin työtä ja toivoo, että Suomessa ollaan ylpeitä sen pääsystä globaaliin kokoelmaan.
– Se on poikkeuksellisen voimakasta ja kaunista. Se näyttää toisenlaisen tavan käsittää maailmankaikkeus ja ihmiskunnan paikka siinä, hän sanoo.
Teos syntyi Britanniassa
Lontoosta katsottuna St Ivesin Tate-museo on kaukaisin Britannian neljästä Tate-näyttelytilasta. Se sijaitsee Britannian lounaiskärjessä, Cornwallissa.
Museo on kuitenkin merkittävä. Se syntyi St Ivesiin, koska meren rantakaupunki houkutti taiteilijoita ainutlaatuisella valollaan.
Museo haluaa vierailevilta taiteilijoilta yhteyttä St Ivesiin.
Outi Pieski loikin Tate-kokoelmiin päätyneistä hapsuteoksista toisen St Ivesissa, jossa hän vietti aikaa residenssissä ennen näyttelyään.
Taiteilija kuvaa, että teoksissa loimuavat sekä pohjoisen että St Ivesin valot.
– Ne muodostavat ikään kuin henkisen metsän, jonka sisälle katsoja voi mennä ja kokea sen ikään kuin kehollisesti, Pieski sanoo.
– Samalla tavalla kuin jos jokaisella meillä on metsässä tai luonnossa itselle tärkeä paikka, jossa voimme heijastaa omia kokemuksemme, taiteilija jatkaa.
British Museumilta halutaan sarvilakki takaisin
Pieski toi näyttelyssään esiin myös saamelaisesineiden palauttamisen, repatriaation tärkeyden.
Näyttelyssä oli esillä muun muassa Andy Warholin suuntaan kumartava teos saamelaisista sarvilakeista.
Pieski kertoo teoksen esittelevän hänen ja tutkija Eeva-Kristiina Nylanderin löytämiä sarvilakkeja, joita säilytetään Euroopan museoissa.
Sarvilakit katosivat Lapista 1800-luvun lopussa, kun vanhoilliset vallanpitäjät pitivät niitä pirun ilmentyminä.
Yksi lakeista on Lontoossa British Museumissa. Pieski ja Nylander pyysivät museolta lakkia lainaan näyttelyä varten.
Museo kieltäytyi vetoamalla siihen, että kahdeksan kuukautta ennen näyttelyn alkua tehty pyyntö oli liian myöhään. Sarvilakki makaa museon varastossa. Se ei ole edes näytteillä.
– Se kertoo siitä, miten alkuperäiskansoilla ei ole pääsyä oman kulttuuriperintönsä äärelle, Pieski pohtii keskustelua museon kanssa.
Pieski uskoo, että alkuperäiskansojen äänen vahvistuessa mahdollisuus saada elintärkeä kulttuuriperintö, oma historia takaisin vahvistuu.
– On vääjäämätöntä, että viimein myös nämä niin sanotut maailman museot, kuten vaikka British Museum tai Humboldt Forum Saksassa, joutuvat tai saavat osallistua esineiden palauttamiseen, Pieski sanoo.
