Mansikkalajikkeille halutaan samanlaiset luonnehdinnat kuin viineillä tai teellä on. Tutkimusprofessorin mukaan tämä auttaa kuluttajia mieleisen lajikkeen valinnassa.
Mausteinen, trooppinen, ehkä hieman banaaniin vivahtava. Eikä nyt puhuta viineistä vaan mansikoista.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Piikkiön puutarhatutkimusyksikön johtamassa tutkimuksessa on maistatettu eri mansikkalajikkeita ja pyydetty arvioimaan marjojen makua ja ulkonäköä. Maistelijoina toimivat Luken elintarvikealan työntekijät, jotka ovat saaneet koulutuksen maisteluun.
Tutkimusprofessori Saila Karhun mukaan marjalajeille ollaan tekemässä samankaltaisia kuvauksia kuin viineille tai teelle, jotta kuluttajia voitaisiin palvella paremmin.
– Marjojen myynti on siirtynyt yhä enemmän kauppohin, eikä niitä pysty enää samalla tavalla maistelemaan kuin perinteisessä torikaupassa, Karhu perustelee tarvetta.
Työtä tehdään eurooppalaisena yhteistyönä siten, että myös ulkomaiset toimijat voivat käyttää samoja kuvailuja omille lajikkeilleen.
Suomalainen maku eroaa eurooppalaisesta
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvitetään myös, mitkä mansikkalajikkeet ovat kuluttajien suosikkeja. Mansikoita maistatettiin kaikkiaan toistakymmentä erilaista lajiketta.
Alustavat tulokset osoittavat, että ulkonäkö vaikuttaa merkittävästi ostohalukkuuteen, mutta maku saattaa muuttaa mielipidettä. Vaikka suuret ja heleän punaiset mansikat houkuttelevat kuluttajia, usein pienemmät ja perinteiset lajikkeet maistuvat suomalaisille paremmin.
Makea Polka on perinteisesti ollut suomalaisten suosikkilajike ja se sai myös raatilaisilta hyvät pisteet.
– Sanotaan niin, että ei se Polka enää ole ainoa ja oikea makunsa puolesta, vaan rinnalle on noussut muitakin suosikkeja, Karhu kertoo ja mainitsee esimerkkeinä Sonsationin ja Lumottaren.
Suomalaisten mansikkamaku eroaa hänen mukaansa eurooppalaisesta, sillä täällä on totuttu intensiivisempään makuun ja voimakkaampiin aromeihin.
– Suomalaiset syövät ihan sellaisenaan mansikoita, kun taas monissa muissa maissa niitä nautitaan jälkiruuan osana. Etelämpänä suositaan hedelmäisiä, miedompia makuja, Karhu vertaa.
Täydellistä mansikkaa jalostamassa
Tavoitteena on kehittää suomalaisten makumieltymysten pohjalta uusia mansikkalajikkeita.
Lopullisia tutkimustuloksia odotetaan Karhun mukaan ensi vuonna. Tulosten pohjalta selvitetään, millaisia kemiallisia yhdisteitä on niissä mansikkalajeissa, joista kuluttajat eniten pitävät.
– Jos joukosta nousee jokin tietty aromiaine, josta kuluttajat erityisesti pitävät, sen perusteella voidaan pyrkiä jalostamaan sellaisia lajikkeita, joissa kyseinen aromiaine esiintyy vahvana.
Saila Karhu uskoo, että tutkimus tulee hyödyttämään sekä viljelijöitä että kauppaa. Mansikka on tärkein Suomessa viljeltävistä marjakasveista.
