Tänään oli viimeinen päivä ilmoittautua Suomen EU-vaaliehdokkaaksi, joten nyt tiedetään, ketkä kaikki ovat ehdolla europarlamenttiin. Yhteensä heitä on 232.
Suomesta EU-parlamenttiin valitaan viisitoista meppiä. Päättyvällä kaudella Suomella on ollut neljätoista meppiä, joista seitsemän hakee jatkokautta. Kaiken kaikkiaan EU-parlamenttiin valitaan 720 europarlamentaarikkoa. Vaalit järjestetään kaikissa EU-maissa samaan aikaan 9. kesäkuuta.
Nykyisistä mepeistä nykyisistä puolueistaan jatkokautta hakevat Sirpa Pietikäinen (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Eero Heinäluoma (sd.), Elsi Katainen (kesk.) ja Ville Niinistö (vihr.). Lisäksi perussuomalaisten meppi Teuvo Hakkarainen on sitoutumattomana ehdokkaana vapauden liiton listalla.
Kansallisesti valitut mepit toimivat Euroopan parlamentissa poliittisissa ryhmissä, joita on tällä hetkellä seitsemän. Suurin ryhmä on tällä hetkellä keskustaoikeistolainen EPP, johon kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit.
Euroopan tutkimuksen keskuksen professori Johanna Kantola pitää Suomen ehdokaslistoja vahvoina.
– Siellä on ministereitä, puolueiden johtajia ja entisiä ministereitä. Paljon osaamista, Kantola totesi tiistaina Ylen Ykkösaamussa.
Esimerkiksi Marinin hallituksen ”viisikosta” on ehdolla neljä entistä ministeriä ja puoluejohtajaa: Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Katri Kulmuni (kesk.).
Muita ministeritaustaisia ehdokkaita ovat: Petri Honkonen (kesk.), Mika Lintilä (kesk.), Maria Guzenina (sd.), Merja Kyllönen (vas.), Krista Mikkonen (vihr.) Eva Biaudet (r.), Vilhelm Junnila (ps.) ja Jussi Saramo (vas.). Lisäksi monilla jatkokautta hakevilla mepeillä on ministeritaustaa.
Kisaan lähtee myös presidenttiehdokas, kokoomuksen riveihin siirtynyt Mika Aaltola.
Ensikertalaisia ja paluuta yrittäviä
Paluuta politiikaan yrittävät esimerkiksi entinen meppi Eija-Riitta Korhola (kd.) ja entiset kansanedustajat Veikko Vallin (ps.), Mika Niikko (ps.) ja Rosa Meriläinen (vihr.) ja Timo Kaunisto (kesk.).
Mukaan tarvitaan myös uusia nimiä. Euroopan unionin tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela pitää vaihtuvuutta hyvänä asiana.
– Siellä on tietenkin myös uusia kasvoja, mikä on aina tervetullutta demokratian ja vaalien näkökulmasta.
Europarlamenttiin pyrkii enimmäistä kertaa joukko viime eduskuntavaaleissa valittuja kansanedustajia, esimerkiksi Susanne Päivärinta (kok.), Aura Salla (kok.), Pekka Toveri (kok.), Sara Seppänen (ps.) ja Ville Merinen (sd.).
Ay-liikkeestä mepiksi pyrkii JHL:n entinen puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (sd.).
Joukossa on myös entisiä puoluesihteereitä, kuten perussuomalaisten Arto Luukkanen ja Simo Grönroos.
Nuoria äänestäjiä houkuttelevat esimerkiksi Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka, Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen, Kokoomuksen Nuorten liiton Maria Miala ja vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja Miro Laitinen.
Eduskuntapuolueiden ulkopuolelta ehdokkaita ovat asettaneet avoin puolue, liberaalipuolue, Suomen kommunistinen puolue, totuuspuolue ja vapauden liitto. Avoimen fasistinen ja rasistinen sinimusta liike jätti myös hakemuksen, muttei kuitenkaan toimittanut valitsijayhdistykseltä vaadittavia asiakirjoja.
Turvallisuus noussee ykkösaiheeksi
Jo etukäteen on ennakoitu, että näissä vaaleissa ykköspuheenaiheeksi nousee turvallisuus. Eurobarometrin mukaan kansainvälinen tilanne näkyy äänestysinnon kasvamisessa: 90 prosenttia pitää äänestämistä tärkeänä.
Keskustelua hallitsee kaksi asiaa: Gazan alueen kriisi ja Ukrainan sota.
– Suhtautumisesta Israelin Gazan sotaan ei ole vallinnut samanlaista yhteisymmärrystä kuin suhtautumisessa esimerkiksi Venäjän hyökkäyssotaan. Kysymys jakaa eurooppalaisia ja varmasti nousee esiin vaalikeskusteluissa, Juha Jokela sanoo.
Professori Johanna Kantola on Jokelan kanssa samoilla linjoilla.
– Varmasti kumpikin kysymys tulee nousemaan voimakkaasti esille. Keskustelu Ukrainaan liittyvistä asioista tulee luultavasti olemaan asteen verran konkreettisempaa: miten autetaan Ukrainaa, millä rahalla ja sitten laajentumiseen liittyvät kysymykset.
Suomessa turvallisuuskeskustelussa on myös omat erityispiirteensä eikä yhtä asiaa sovi unohtaa: Venäjän rajan tilannetta.
Oikaisu kello 16.38: Harri Vuorenpää ei ole ehdolla, toisin kuin aiemmin kirjoitettiin virheellisesti. Lisäksi tekstissä Vilhelm Junnilan nimi oli kirjoitettu väärin Wilhelm Junnila. Grafiikassa nimi oli oikein.
Oikaisu kello 16.54: Myös vasemmistoliiton Jussi Saramolla on ministeritaustaa opetusministerinä.
Oikaisu klo17.27: Jatkokautta hakevia meppejä on seitsemän, ei kuusi.
Päivitys kello 17.45: Jutun pääkuvan copyright-tiedot siirretty leipätekstin loppuun: Kalle Mäkelä / Yle, Mette Nordström / Yle, Petteri Sopanen / Yle, Pekka Tynell / Yle, Kalle Mäkelä / Yle, Silja Viitala / Yle, Petteri Bülow / Yle, Petteri Bülow / Yle, Jani Saikko / Yle, Lauri Karo / Yle, Mette Nordström / Yle, Tiina Jutila / Yle, Petteri Bülow / Yle, Antti Haanpää / Yle, Petteri Bülow / Yle, Silja Viitala / Yle, Marianne Sundholm / Yle, Juha Kemppainen / Yle, Tiina Jutila / Yle, Silja Viitala / Yle, Henrietta Hassinen / Yle, Mimmi Nietula / Yle, Jussi Nukari / Lehtikuva, grafiikka: Maija Keskisaari / Yle
Korjattu 30.4.2024 kello 18.30: Korjattu kohtaa Aaltolasta, ehdolle lähteviä presidenttiehdokkaita on kaksi.
