Sodankylässä asuva opiskelija ja sesonkityöntekijä Johanna Rae, 22, saa lisäansioita marjoja poimimalla. Hetken aikaa kesällä sillä voi jopa elättää itsensä.
– Aika hyvin marjanpoimimisella pystyy elämään. Siitä saa riittävän hyvää tuloa, jos marjasta maksetaan kunnollinen korvaus. Jos mustikkaa keräisi parin euron kilohinnalla, sillä ei eläisi. Jos ostohinta nousee kahdeksaan euroon kilolta, sillä pystyy tienaamaan, jos sitä tekee kokopäiväisesti, Rae arvioi.
Johanna Rae myy marjasaalistaan tuttavilleen ja pelkosenniemeläisen Tiia Muotkavaaran, 36, Pohjoisesta luonnosta -yritykselle. Yritykseltä Rae saa mustikkakilosta kahdeksan tai kymmenen euroa, riippuen onko saalis siivottu vai ei. Rae poimii mustikan lisäksi myös hillaa ja puolukkaa.
Muotkavaara maksaa poimijoille ”reilun hinnan” eli saman verran, mitä poimijat saavat suoraan itse myymällä sosiaalisessa mediassa ja internetin myyntipalstoilla. Monet marjayritykset maksavat paljon vähemmän, esimerkiksi mustikasta pari euroa kilolta tai alle euron litralta.
Myös ainakin Kemijärven ruokapalvelut maksaa puhdistetusta mustikasta kahdeksan euroa kilolta.
Lopputuote toki maksaa sitten asiakkaalle enemmän, ja Pohjoisesta luonnosta -yrityksen marjat ovat kalliimpia kuin muilla yrityksillä. Eniten he välittävät marjoja pienille yrityksille ja yksityishenkilöille.
”On nuristu aina, ettei marjoja meinata saada”
– Se on ollut ongelma, mistä on nuristu aina, että raaka-ainetta eli marjoja ei meinaa saada. Olen ollut alusta asti sitä mieltä, ettei niitä tahdo saada, kun poimijoille ei makseta kunnolla, toimitusjohtaja Tiia Muotkavaara sanoo.
Hän muutti Lappiin vuonna 2016 talvisesonkityöntekijäksi.
– Testasin huvikseni kesällä 2017, että pystynkö Ylläksellä elättämään itseni sesonkivälin kesällä marjoja poimimalla. Se oli hanke, jonka kautta muka sain hyvää hintaa marjoista, eli noin 4–5 euroa kilolta. Ei se riittänyt yhtään mihinkään. Vaikka hinta oli tuplasti sen verran, mitä normaalisti mustikasta maksetaan, Muotkavaara kertoo.
Hillasta Muotkavaara on maksanut poimijoille 17 euroa kilolta. Ranualainen marjayrittäjä on maksanut tänä kesänä 12 euroa kilo.
Muotkavaaran toissa vuonna perustettu yritys ei saa ainakaan vielä tuottoa marjabisneksestä.
Isommat yritykset eivät ole olleet kiinnostuneita ostamaan marjoja Muotkavaaralta näillä hinnoilla. Yrityksen toiminta ei nyt ensimmäisinä toimintavuosina ole ollut kannattavaa eikä Muotkavaaran pariskunta ole voinut jättää palkkatöitään muualla.
– Tilauksia pitäisi olla paljon enemmän, jotta tämä olisi kannattavaa. Se vaatisi isoa ajatusmuutosta monelta taholta, että ymmärretään raaka-aineen arvo ja kuinka rankkaa työtä marjojen poimiminen on. Ei ole totuttu maksamaan niin paljon, Tiia Muotkavaara pohtii.
Uusia poimijoita olisi jonoksi asti
Muotkavaara saa päivittäin useita yhteydenottoja poimijoilta, mutta ei voi enää ottaa uusia kerääjiä. Hänellä on nyt noin 20 poimijaa, mutta jos tilauksia olisi enemmän, saisi hän jopa sadan poimijan marjoja välitettäväksi.
– Jos pystyisimme ostamaan isompia eriä marjoja varastoon, meidän poimijat voisivat elättää itsensä. Yksi poimija meillä on, jolle olemme maksaneet tässä kuussa reilusti yli 1 500 euroa, ja se on verotonta tuloa. Ei enää tarvitsisi poimia paljon lisää, kun tulisi jo ihan hyvä kuukausipalkka, Muotkavaara sanoo.
Marjanpoimija Johanna Rae ei pidä siitä, että suomalaisten väitetään olevan haluttomia keräämään marjoja.
– Kyllä suomalaisillakin on halua mennä metsään keräämään, kunhan marjoista saisi kunnollisen hinnan ja jos marjastusta markkinoitaisiin paremmin.
Hän tarkoittaa, että yleinen ajatuksen nostattaminen marjojen poimimisesta auttaisi ja innostaisi suomalaisiakin marjametsään.
Kemijärvellä muutama vakipoimija saa kunnon hinnan
Poimija saa mustikasta kahdeksan euroa kilolta myös Kemijärven ruokapalveluilta.
Kemijärven ruokapalvelupäällikkö Outi Majava pitää poimijalle maksettavaa hintaa ratkaisevana, jos haluaa saada tarpeeksi marjoja ja hyvää laatua.
Kemijärven ruokapalveluiden tavoitteena on ostaa tänä vuonna noin 300 kiloa mustikoita ja ainakin viitisensataa kiloa puolukoita paikallisilta poimijoilta.
– Meillä on vakituiset poimijat ja toimittajat, jotka asuvat Kemijärvellä. Heitä on nyt muutama, ja kaikki ovat eläkeläisiä. Olen maksanut varsinkin mustikasta vähän paremmin, jotta saamme kilomäärän täyteen, että pärjäämme talven yli, Majava kertoo.
Hän ymmärtää, etteivät yritykset mielellään maksa niin korkeaa hintaa poimijalle, koska jatkojalostus ja myynti tuottavat kuluja.
– Olen todennut, että kyllä paikallinen marja on parempaa ja kuitenkin paikallisuutta Kemijärven kaupunki haluaa ruokahuollossa vaalia, Majava toteaa.
