Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kuntajohtajien palkoissa on Suomessa isot erot.
Yle kysyi kaikilta kunnilta tietoja kuntajohtajien kokonaisansioista ja luontoiseduista. Kyselyyn vastasi 248 kuntaa. Palkkatietoja kysyttiin myös kunnista, joiden johdossa on pormestari.
Kyselyyn vastanneiden kuntien johtajat saavat palkkaa keskimäärin 9 053 euroa kuukaudessa, mutta vaihteluväli on suuri.
Voit katsoa koneesta oman kuntasi tiedot. Tiedot on kerätty joulu–tammikuussa.
Toteutus vaatii toimiakseen JavaScriptin.
Isot kaupungit palkkakärjessä
Kuntajohtajan palkka määräytyy pitkälti kunnan asukasluvun mukaan.
Kovapalkkaisin kuntapomo on Espoossa. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok.) tienaa yli 18 000 euroa kuukaudessa.
Mäkelän palkkaamisen aikaan Espoon kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut Saija Äikäs (kok.) kertoo, että kaupunginjohtajan palkka oli silloin linjassa muiden suurten kaupunkien johtajien palkkojen kanssa. Sittemmin esimerkiksi Helsinki, Turku ja Tampere ovat siirtyneet pormestarimalliin.
Isoimmissa kunnissa palkkataso vastaa pääministerin palkkiota, joka on runsaat 14 000 euroa kuussa. Lisäksi kansanedustajana toimiva pääministeri saa puolet kansanedustajan palkkiosta.
Rappusia lakaiseva pormestari
Suomen pienipalkkaisin kuntajohtaja löytyy Päijät-Hämeestä, pienestä Kärkölän kunnasta.
Kuntaa johtaa pormestari Markku Koskinen, jonka kuukausipalkka on 3 248 euroa.
Poliittisesti sitoutumaton Koskinen valittiin pormestariksi vuonna 2018. Hän tiesi kunnan talouden olevan tiukilla.
– Ehdotin tätä (palkkatasoa) siltä pohjalta, että ei ihan puhtaasti nollapalkalla.
Koskinen pystyy hoitamaan tehtävää suhteellisen matalalla palkalla, sillä pormestarius ei ole hänen ainoa tulolähteensä. Hän kuuluu paikkakunnan suurimman yrityksen, puutuoteyhtiö Koskisen Oy:n, omistajiin. Esimerkiksi vuonna 2022 Koskisen tulot olivat lähes 1,5 miljoonaa euroa, enimmäkseen pääomatuloja.
Katso videolta, millaista on pormestari Markku Koskisen työ Kärkölässä.
Noin 4 000 asukkaan kunnan johtajana Koskinen on ollut äänitorvi monissa asioissa ja tarttunut vaihteleviin tehtäviin.
– Välillä on kannettu Ukrainasta tulleille sänkyjä ja lakaistu kunnantalon rappusia.
Koskisen kausi päättyy ensi vuoden helmikuussa. Hänelle ei löydy kunnasta seuraajaa, joten Kärkölä luopuu pormestarimallista. Tällöin todennäköisesti myös kunnanjohtajan kuukausipalkka nousee vastaavankokoisten kuntien tasolle eli noin 6 000–8 000 euroon.
Tehtävän vaihtaminen kasvattaa ansioita
Ylen haastattelemien kuntatutkijoiden mukaan moni uuden polven kuntajohtaja vaihtaa herkästi työtä paremman palkan ja uusien tehtävien perässä.
Kuntaliitto kertoo, että yhden vuoden aikana on voitu valita jopa 50 uutta kuntajohtajaa.
Lue lisää: Kunnat kärsivät tehtävänsä jättävistä johtajista – Kesko on palkannut kolme kuntajohtajaa kahdessa vuodessa
Ylen kyselyssä näkyy, että kuntajohtajan ansiot nousevat etenkin silloin, kun johtajaa vaihdetaan. Palkka on noussut johtajan vaihtumisen yhteydessä 75 prosentissa tapauksista.
Pitkään samassa kunnassa työskennelleillä kuntajohtajilla palkka jämähtää usein aloitusajankohdan tasolle eikä palkkakehitystä tapahdu.
– Lisääntyneen kuntajohtajien vaihtuvuuden taustalla yhtenä syynä on kuntajohtajasukupolven vaihtuminen. Uusi johtajasukupolvi hakee ehkä vanhempia sukupolvia herkemmin uusia työhaasteita, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Esimerkiksi Inkoossa kunnanjohtajan palkka on noussut kymmenessä vuodessa yli 60 prosentilla.
Hurjannäköistä nousua selittää se, että pitkäaikainen kunnanjohtaja vaihtui uuteen vuonna 2018 ja samalla palkka päivitettiin vastaamaan muiden samankokoisten kuntien tasoa.
Ylen kyselyn mukaan kuntajohtajien palkat ovat nousseet kymmenessä vuodessa keskimäärin jopa hieman vähemmän kuin palkansaajien palkat.
Pekola-Sjöblom sanookin, että kuntajohtajien palkat eivät ole korkeita verrattuna esimerkiksi yritysjohtajien palkkoihin.
– Pienissä kunnissa palkat ovat paikoin hyvinkin vaatimattomia suhteessa työn vaativuuteen. Pienemmissä kunnissa, joissa väki vähenee ja henkilöstömäärä on vähentynyt kunnanjohtajalla saattaa olla useampia tehtäviä, kun taas suurimmissa kaupungeissa kuhunkin tehtävään on oma viran- tai toimenhoitaja.
Kuntatutkija Siv Sandberg Åbo Akademista arvioi, että kunnilla ei ole varaa kasvattaa palkkoja merkittävästi lähitulevaisuudessa.
– Toisaalta, jos kunnalla on halua houkutella hyviä johtajia myös yksityiseltä puolelta, palkkataso vaikuttaa siihen, lähteekö ihminen median riepoteltavaksi ja politiikkojen kanssa kamppailemaan.
Tehtävien määrä ei ratkaise palkkaa
Runsas vuosi sitten kunnilta katosi osa tehtävistä, kun sote-uudistus siirsi tehtäviä hyvinvointialueille. Muutos ei ainakaan vielä näy kuntajohtajien palkkauksessa.
Ensi vuoden alussa taas työ- ja elinkeinohallinnon asiat siirtyvät valtiolta kunnille. Kuntaliiton Marianne Pekola-Sjöblomin mielestä kunnan tehtävämäärä yksin ei ole ratkaiseva palkkauksessa.
Hänen mielestään kuntajohtajien työ on muuttunut aiempaa vaativammaksi esimerkiksi siksi, että kuntien toimintaympäristö on muuttunut nopeasti yhä monimutkaisemmaksi ja edunvalvontaa on aiempaa enemmän.
Kuntatutkija Siv Sandberg sanoo, että viidentoista viime vuoden aikana kuntajohtajat ovat joutuneet roolissaan aiempaa enemmän haastetuiksi.
– Kunnanjohtaja oli aikaisemmin aika presidentillinen rooli. Häntä ei lähdetty kyseenalaistamaan, ja hän sai toimia aika vapaasti myös politiikan kentällä. Nyt kunnanjohtajan rooli on muuttunut enemmän yleisjohtajan rooliksi ja häneltä odotetaan enemmän, mutta kunnanjohtajaa kritisoidaan myös herkemmin kuin aikaisemmin.
Juttua päivitetty 19.4. kello 11.54. Täsmennetty, että kansanedustajana toimiva pääministeri saa pääministerin palkkion lisäksi osan kansanedustajan palkkiosta.
