Suomen kulttuuriala tuhoaa itse itsensä – sisältä päin.
Sitä mieltä on musiikintekijä Markus ”Mare” Nordenstreng, joka tunnetaan myös radiotoimittajana, mielipidevaikuttajana ja musiikkialan lobbarina.
Nyt Nordenstrengilla on mitta täysi. Hän ei jaksa kuppikuntien välisiä riitoja pieniin järjestöihin pirstaloituneella kulttuurialalla.
Kitaristi aikoo tämän kevään aikana irtautua kaikista luottamustoimistaan, muun muassa Music Finlandin hallituksen puheenjohtajan pestistä.
– Alan sisäiset ristiriidat tuntuvat todella kuluttavilta, hän perustelee.
Isä saunoi Kekkosen ja Ahtisaaren kanssa
Musiikki on vuonna 1974 syntyneelle Nordenstrengille kutsumus. Sen luo johdatti Bruce Springsteen, jonka tuotantoon kitaristi tutustui 11-vuotiaana.
– Tajusin silloin, mikä se minun juttuni ja tehtäväni tässä maailmassa on. Edelleen tuntuu siltä, etten itse edes valinnut tietäni.
Tahto vaikuttaa ja olla äänessä virtaa puolestaan verissä.
Nordenstrengin vanhemmat ovat tunnettuja kansainvälistä uraa tehneitä viestinnän professoreja: Ullamaija Kivikuru ja Kaarle Nordenstreng.
Äidiltään muusikko kokee perineensä kirjoitustaitonsa, isältään verkostoitumiskykynsä.
– Faijanihan tuntee kaikki. Hän saunoi nuoruudessani esimerkiksi Urho Kekkosen, Jörn Donnerin ja Martti Ahtisaaren kanssa, Nordenstreng toteaa.
Molemmilta on lisäksi tullut aimo annos maailmankansalaisuutta. Nordenstreng aloitti koulunkäyntinsä Tansaniassa. Nuoruusvuosia hän vietti muun muassa Yhdysvalloissa ja Irlannissa.
Maisemanvaihdokset ovat avartaneet katsetta. Nordenstrengillä on monta hattua, kuten hän itse kuvailee.
– Välillä tulee identiteettikriisi, että onko niitä liikaa. Pohjimmiltani olen kuitenkin kunnianhimoinen musiikintekijä.
Haastattelussa Nordenstreng pyrkii pitämään päässään muusikon ja kulttuurialan asiantuntijan hattua, mutta hankalaa on. Niin monia verkkoja on yhtä aikaa vesillä.
– Suomessa ajatellaan liian usein kuppikuntaisesti, että suutari pysyköön lestissään. Ikään kuin koko elämä pitäisi tehdä sitä yhtä hommaa, hän kuittaa.
Arvovaltataistelua mielenosoituksen kulisseissa
Nordenstrengilla kuppi meni nurin, kun kulttuurialan sisäiset ristiriidat kärjistyivät koronapandemian aikana.
Music Finlandin silloinen hallituksen puheenjohtaja Pekka Lehti sai koronatartunnan pandemian alussa ja moni asia kaatui varapuheenjohtaja Nordenstrengin pöydälle.
Nordenstreng ajatteli monien muiden tavoin, että kriisi olisi nopeasti ohi ja kysymys olisi muutaman kuukauden työrupeamasta.
– Kalenteri oli tyhjentynyt keikoista, joten oli taloudellisista ja henkisistäkin syistä helpottavaa uppoutua musiikkialan koronaedunvalvontaan. Samalla selvisin siltä korona-apatialta, johon suuri osa kollegoistani vaipui.
Lopulta Nordenstreng todisti vuosien ajan kulttuurialan järjestöjen välillä vallinnutta tulehtunutta ilmapiiriä.
Muusikko seurasi läheltä, kun freelancer-taiteilijoille sorvattiin tukipakettia. Hän näki, kun taidemusiikin, jazzin ja kansanmusiikin ammattilaisia perinteisesti tukeneen Taiteen edistämiskeskus Taiken pöytä täyttyi apurahahakemuksista.
– Alettiin riidellä siitä, ketkä ovat oikeutettuja freelancer-paketin rahoihin.
– Taiken luukulle ilmestyi paljon hakijoita, jotka olivat aiemmin jääneet sen ulkopuolelle: rytmimusiikin ammattilaisia ja ääniteknikkoja. Määrät ovat pysyneet moninkertaisina pandemian jälkeen.
Sisäiset ristiriidat vaikeuttavat Nordenstrengin mukaan merkittävästi asioiden hoitamista. Tilanne korostui kriisiaikana.
– Valtiovalta penäsi kulttuurialalta yhtenäistä ääntä, mutta sellaista ei ollut.
Kulttuurin ja taiteen kenttä on ollut ahdingossa pandemian jälkeenkin. Alaa koettelevat parhaillaan hallituksen leikkaukset.
Läpileikkaavaa yhteistyötä viriteltiin joulukuussa järjestetyssä Sakset seis -mielenosoituksessa, mutta Nordenstrengin mukaan kulisseissa kiehui silloinkin.
– Sellaista arvovaltataistelua. Riideltiin jopa siitä, kuka omistaa kampanjan tekijänoikeudet, kitaristi sanoo turhautuneena.
Vasta valittu presidentti teki vaikutuksen
Sovittelukyky. Se on vuorovaikutuksessa ominaisuus, joka tekee Markus Nordenstrengiin vaikutuksen.
Asia käy ilmi, kun keskustelu kääntyy viime vuoden presidentinvaaleihin.
Pekka Haaviston kampanjoissa jo pidempään mukana ollut Nordenstreng kertoo, kuinka hänen ja Haaviston ystävyys alkoi aikoinaan pyöreästä pöydästä.
Haavisto oli 2010-luvun alussa kutsunut koolle virkamiehiä ja musiikkialan edustajia keskustelemaan tekijänoikeuksiin liittyvästä kiistasta.
Nordenstreng ihaili Haaviston rakentavaa otetta.
– Silloin näki sen, miten hän hoitaa rauhanneuvotteluja. Hän oli siinä ihan saakelin hyvä.
Viime vuonna Nordenstreng todisti paikan päällä, kun presidentiksi valittu Alexander Stubb kävi tervehtimässä Haaviston tukijoukkoja Helsingin Korjaamolla ennen kuin hän siirtyi omiensa luokse Pikku-Finlandiaan.
Nordenstreng liikuttuu muistellessaan tilannetta.
Uusi presidentti otti sovittelevan linjan ja yhdisti eri leirejä yltiöpolarisoituneessa maailmassa.
– Stubbista tuli saman tien minunkin presidenttini.
Leikkaukset hajottavat kulttuurialan rivejä entisestään
Yhteisen äänen puuttuminen voi olla yksi syy, miksi kulttuurialaa on helppo kurittaa yhteiskunnallisilla päätöksillä.
Viikko sitten perjantaina Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiedot kulttuurialan valtakunnallisten yhteisöjen tämänvuotisista yleisavustuksista.
Leikkaukset ovat kovia, hätä on monissa yhteisöissä valtava.
– Mielestäni leikkauksissa ei ole käytetty riittävästi harkintaa. Hallitusohjelmakirjauksissa puhutaan kulttuuriviennistä ja luovien alojen kasvusta, ja sitten leikataan vaikkapa Music Finlandilta ja APFI:lta (elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien edunvalvoja), jotka molemmat ovat kulttuuriviennin toimijoita.
Jatkuvat leikkaukset ovat omiaan hajottamaan kulttuurialan rivejä entisestään, Nordenstreng tähdentää.
– Ja kun jokainen puhaltaa vain omaan hiileensä, iso kulttuurin liekki vähitellen sammuu.
Haastattelun perusteella on ilmeistä, että Nordenstrengilla on useimmista kulttuurialan asioista visio ja vahva mielipide. Toisinaan hän joutuu kalibroimaan niitä.
Pandemian aikana Nordenstreng toi kulisseissa esiin, että kulttuurialoilla työskentelee paljon ihmisiä, joilla tulotaso on heikko – olipa kriisiä tai ei.
– Mielestäni oli siinä hetkessä väärin, että koronatukia lähdettiin jakamaan myös sellaisille, joille pandemia ei aiheuttanut tulonmenetyksiä.
Nyt Nordenstreng kokee, että hänen omakin ulosantinsa pandemia-aikana oli ajoittain turhan aggressiivista ja polarisoivaa.
– Se oli omiaan lisäämään hajaannusta alan sisällä.
Tilalle kulttuuridiplomatiaa?
Nordenstreng haaveilee, että luottamustehtävien päättyminen avaisi mahdollisuuden keskittyä työskentelemään vapaana taiteilijana.
Kalenterissa on lähivuosiksi jo useampi albumiprojekti ja kansainvälisiä kiertueita.
Silti seuraava askel kulttuurivaikuttajanakin on jo mietittynä.
Muusikon mielestä Suomessa tulisi käyttää kulttuurin voimaa kansainvälisten suhteiden luomisessa.
Sitä kutsutaan kulttuuridiplomatiaksi.
– Tämä pehmeän vaikuttamisen kaista on Suomella vielä lapsenkengissä. Kulttuuridiplomatialla olisi mahdollisuus saavuttaa ulkopoliittista vaikutusvaltaa ihan eri tavalla kuin minkään poliittisen agendan kautta.
Esimerkiksi Ukraina on hyödyntänyt kaistaa Nordenstrengin mielestä taidokkaasti.
– Mikä ei ole ihme, kun maan johtaja on taustaltaan kulttuurin ammattilainen.
