MADRID Kolme vuotta sitten Madridin vanhimman kirjakaupan Pérgamon omistaja jäi eläkkeelle. Kirjakaupan tilalle piti tulla ravintola.
Sitten nuoret kirjallisuuden harrastajat kuulivat kaupan tilanteesta ja päättivät pelastaa sen.
– Minusta ei pitänyt tulla kirjakauppiasta, mutta päivääkään en ole katunut, sanoo Maria Treviño.
Hän on pyörittänyt kirjakauppaa ystävänsä Pablo Cereton kanssa nyt kolme vuotta.
Salamancan kaupunginosassa sijaitsevan, vuonna 1948 perustetun Pergamon ovi käy tiuhaan sateisesta säästä huolimatta. Kirjakaupan asiakaskunta oli aiemmin pääosin iäkästä. Nykyään siellä käy paljon myös nuoria.
18-vuotias Maxiksi esittäytyvä asiakas kertoo lukevansa kymmeniä kirjoja vuodessa.
– Minullakin oli teininä vaihe, etten lukenut. Mutta sitten löysin kirjat uudestaan.
Pérgamo-kirjakaupan asiakkaat kertovat videolla lukutottumuksistaan:
Eniten lukevat lapset ja nuoret
Treviño palvelee päivittäin nuoria asiakkaita. Hän pitää myyttinä sitä, etteivät nuoret muka lukisi.
– Nuoret lukevat, ja näen sen työssäni. Enkä tarkoita vain superlukijoita. Kirjakaupassa käy paljon myös sellaisia, jotka ovat vastikään kiinnostuneet kirjoista.
Treviñon havainto näkyy myös tilastoissa. Eniten Espanjassa lukevat lapset ja nuoret, vaikka lukemisen suosio on kasvanut kaikissa ikäluokissa kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.
Viime vuonna 14-24 -vuotiaista espanjalaisista 74 prosenttia kertoi lukevansa vapaa-ajallaan, käy ilmi maan hallituksen tekemästä tutkimuksesta.
Kirjamyynti kasvaa
Myös kirjoja myydään Espanjassa enemmän kuin vuosikymmeneen. Eniten kasvua on lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.
– Lasten- ja nuortenkirjallisuuden myynti on kasvanut yli 17 prosenttia. Aiemmin lukeminen väheni, kun lapset saivat älypuhelimet, mutta nykyään monet nuoret palaavat lukemisen pariin 16–18-vuotiaina, sanoo Espanjan kustantajien liiton puheenjohtaja Daniel Fernández.
Fernández uskoo sen johtuvan siitä, että vanhemmat ja koulut ovat alkaneet viime vuosina rajoittaa älylaitteiden käyttöä.
Kustantajien liiton puheenjohtaja Daniel Fernandez uskoo, että lukeminen lisääntyy entisestään:
Moni löysi lukemisen koronapandemian aikana
Maailman mittakaavassa Espanja ei kuitenkaan ole lukutilastojen kärkimaita.
Eniten lukeviin maihin kuuluvat muun muassa vauraat Pohjoismaat. Esimerkiksi Suomessa yli 80 prosenttia väestöstä lukee vapaa-ajallaan. Espanjassa luku on 65 prosenttia.
– Espanjan tilastoissa näkyi pitkään se, että osa kansasta osasi kirjoittaa ja lukea vain alkeellisesti. Tilanne on parantunut, vaikka edelleen kolmasosa kansasta ei juuri lue, sanoo Fernández.
Fernández muistuttaa, että mitä vauraampi maa, sitä enemmän ihmiset yleensä lukevat.
Espanjassa kirjamyynti sukelsi voimakkaasti vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana. Kasvu alkoi jälleen vuonna 2013 ja kiihtyi koronapandemian aikana.
Kirjat toimivat pandemian aikana pakopaikkana yksinäisyydeltä, uskoo Férnandez.
– Silloin myytiin paljon klassikkoteoksia, kuten Thomas Mannin Taikavuori ja Gabriel García Márquezin teoksia.
Sellaisista pitää myös Pérgamo-kirjakaupassa kiertelevä Max, joka on juuri nyt kiinnostunut Fjodor Dostojevskista.
– Isäni kanssa olen joutunut käymään keskustelua siitä, että ostan liikaa kirjoja, eikä niille löydy säilytyspaikkaa.
Espanjalaiset suosivat kirjakauppoja
Kuten Max, suurin osa espanjalaisista haluaa kirjansa perinteisinä paperiversioina. Espanjassa noin puolet kirjoista myydään perinteisistä kirjakaupoista.
Kustantajaliiton Fernándezin mukaan Espanjassakin äänikirjojen suosio kuitenkin kasvaa nopeasti.
– Äänikirjat ovat kasvava trendi. Vaikka liiketoiminta on vielä pientä, viime vuonna kasvua oli lähes sata prosenttia.
Kirjakauppias ei pelkää äänikirjoja
Espanjassa kirja-alaa tuetaan myös poliittisilla päätöksillä. Kirjojen arvonlisäveroprosentti on yleistä alv-kantaa alempi, neljä prosenttia.
Suomessa hallitus taas päätti nostaa kirjojen arvonlisäveroa ensi vuonna 14 prosenttiin. Samalla Suomesta tulee Euroopan yksi raskaimmin kirjoja verottavista maista.
Espanjassa kirjojen verotusta taas on kevennetty.
– Kirjallisuudella on Espanjan taloudelle suuri merkitys.
Fernández muistuttaa, että pelkästään kotimaan kirjamarkkinoiden arvo on noin kolme miljardia euroa. Kun siihen lisätään maailman suurimman espanjankielisen alueen eli Latinalaisen Amerikan kirjamarkkina, arvo nousee moninkertaiseksi, arviolta yli 10 miljardiin euroon.
Kirjakaupan pitäminen sen sijaan ei ole kultakaivos.
– Paljon työtä ja vähän rahaa, kirjakauppias Maria Treviño tiivistää.
Toistaiseksi bisnes sujuu kuitenkin kohtuullisesti. Treviño ei myöskään pelkää äänikirjamarkkinan kasvun vaikuttavan liiketoimintaan.
– Painettu kirja on erilainen tuote. Uskon, että sen suosio säilyy.
