Odotukset tämän kesän hunajasadosta ovat varovaisen toiveikkaat. Paljon on kuitenkin vielä kiinni kesän helteistä ja sateista.
Makean lämmin tuoksu pölähtää sieraimiin, kun vuoden mehiläistarhaaja Marko Leino avaa mehiläispöntön kannen.
Leino tarkastaa Turun Ruissalossa miten hänen noin 200 000 mehiläistään on kerännyt satoa tähän mennessä.
Pesät ovat hyvässä kunnossa. Mettä tulee pesiin ja mehiläiset tekevät siitä hunajaa. Leino on varovaisen toiveikas tässä vaiheessa hunajasadon suhteen.
– Hellekeli on hankalin tässä kohtaa, kun se päättää kukinnan nopeasti. Lämpötilan puolesta noin 20 asteen päivät ovat hyviä.
Lopullisesti tämän kesän hunajasato on selvillä vasta loppukesästä, kun hunaja korjataan talteen.
Marko Leino on uuden äärellä, sillä hänellä on pesiä ensimmäistä kertaa Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan alueella.
Ruissalon hunajan mausta ei ole täyttä varmuutta. Leino toivoo, että Ruissalon alueen lehmukset maistuisivat hunajassa.
Leino ottaa yhdestä kennosta maistiaisia. Vahakerroksen alla on kullankeltaista juoksevaa hunajaa.
– Tämä on selkeästi alkukesän hunajaa. Voikukka maistuu tässä. Oikein hyvää on.
Marko Leino laittaa pesiin lisää laatikoita, koska osa kennoista on jo täynnä. Leino tuottaa pääosin monikukkahunajaa ja hunaja tulee Mynämäen seudulta, jossa hänellä pesiä on noin 200.
Mehiläistarhaaja selittää videolla, mikä on lajihunajan ja monikukkahunajan ero.
Pohjoismaisten hunajien omintakeinen maku kiinnostaa muualla Euroopassa
Kullankeltainen hunaja valuu lusikasta laiskasti lasipurkkiin. Lietolainen yrittäjä Claude Flener sipaisee hunajaa sormella suuhunsa.
Ilme kertoo, että maku tyydyttää. Kyseessä on viimeisiä purkkeja viime vuoden sadosta.
Tässä hunajassa maistuvat monet eri luonnonkukat, puutarhan perennat ja kasvimaan hyötykasvit. Flenerin oma suosikki on erityisesti Pohjois-Suomesta saatava puhdas metsämarjahunaja. Sitä himoitsevat myös Keski- ja Etelä-Euroopan herkkusuut.
Hunajantuottaja Claude Flener kertoo videolla, mikä pohjoismainen hunajamaku on erityistä herkkua muualla Euroopassa.
Suomalaisten kiinnostus hunajaa kohtaan on Flenerin mukaan kasvanut. Viimeiset pari vuotta sato on ollut tavallista heikompi ja hunajamies naurahtaa, että tuntuu kuin kysyntä olisi kasvanut mitä huonommin hunajaa on saatavilla.
– Jos voisin päättää mitä mehiläiset minulle tuottavat, niin sellaista mikä pysyy juoksevana. Sille on paljon kysyntää, Flener tietää.
Claude Flener tuottaa myös lajihunajia. Hänen valikoimistaan löytyy muun muassa tattarihunajaa ja lehmushunajaa.
Sää vaikuttaa tulevaan hunajasatoon
Mehiläiskesä on sujunut tähän mennessä hyvin, mutta sato-odotuksista on vielä liian aikaista sanoa mitään, vahvistaa viestintäasiantuntija Virpi Aaltonen Suomen mehiläishoitajain liitosta.
Hunajasato vaihteleekin paljon kesän säiden mukaan.
– Jos on esimerkiksi kovin kuivaa ja kuumaa, kasvit eivät tuota mettä tai jonkin tärkeän satokasvin kukinta voi mennä hyvin pikaisesti ohi. Tai jos on pitkiä sadekausia, mehiläiset eivät pääse keräämään mettä ja syövät jo varastoimaansa hunajaa, sanoo Aaltonen.
Keskimäärin Suomessa tuotetaan hunajaa vuodessa noin 2,4 miljoonaa kiloa. Huippuvuosina 2019 ja 2022 hunajaa kertyi reilusti yli 3 miljoonaa kiloa.
Eniten pesiä ja tuotantoa on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla sekä Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueella. Hunajaa tuotetaan kuitenkin joka puolella Suomea, Pohjois-Suomea myöten.
