Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen kyselyn mukaan lähes neljännes kaupunkilaisista kokee tieliikennemelun häiritsevän elämää ainakin jossain määrin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen kyselyn mukaan tieliikenteestä ja lähinaapureista aiheutuva melu häiritsee eniten Suomen suurimpien kaupunkien asukkaita. Myös raide- ja lentoliikenne sekä teollisuus ja talotekniikka nousivat tutkimuksessa esille.
THL selvitti Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuvien ihmisten kokemuksia melusta vuonna 2023. Kyselyyn vastasi vajaat 5 900 kaupunkilaista.
Kyselyn perusteella tieliikennemelu koetaan häiritsevänä aikaisempaa enemmän. Kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi liikennemelun häiritsevän paljon tai erittäin paljon kotona oleskelua, kun kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli kuusi prosenttia.
Kohtalaista haittaa liikennemelusta koki 15 prosenttia kaupunkilaisista.
THL:n kyselyn mukaan lähes joka neljäs kaupunkilainen kokee siis meluhaittoja. Tähän voi olla monta syytä, sanoo THL:n erikoistutkija Tytti Pasanen.
– Yksi ilmeinen syy on, että meillä on kaupungistuminen lisääntynyt, jolloin meillä on yhä enemmän kovalle tieliikennemelulle altistuvia asukkaita, Pasanen sanoo.
Myös kaupunkikohtaiset erot voivat osittain selittää tuloksia. THL:n tutkimuksessa ei avattu yksittäisten kaupunkien tuloksia, joten yhdessä kaupungissa koetut merkittävät meluongelmat voivat heijastua koko aineistoon.
Pasanen nostaa esille myös kaupunkilaisten oman suhtautumisen ympäröivään äänimaailmaan. Melun häiritsevyyteen ei vaikuta ainoastaan mitattavat ominaisuudet, kuten esimerkiksi äänenvoimakkuus tai -taajuus.
– Itse esimerkiksi asun ratikan vieressä ja tykkään, että ratikka kulkee, jolloin minua ei häiritse ratikasta kuuluva ääni, mutta jos on ratikan vastustaja, niin ihan varmasti se ääni häiritsee, Pasanen sanoo.
Meluherkkien määrä kasvanut
THL:n kyselyn mukaan melu häiritsee hieman enemmän naisia kuin miehiä. Meluhaittaa kokevat enemmän alle 50-vuotiaat sekä henkilöt, jotka pitävät itseään meluherkkinä.
Meluherkkien osuus oli kyselyssä 30 prosenttia. Lähes kymmenen vuoden takaisessa kyselyssä heitä oli 21 prosenttia. Osuuden kasvu näkyy vastauksissa.
– Meluherkkyys oli selvästi yhteydessä siihen, kuinka paljon koki häiriötä melusta, Pasanen sanoo.
Meluherkkyyden lisääntymisen taustalla voi olla melutason kohoaminen ja sitä kautta kasvava melulle herkistyminen, mutta ilmiö vaatii vielä Pasasen mukaan lisää tutkimusta. THL:n tutkimuksessa ei selvitetty sitä, onko kaupunkien melutaso kohonnut.
WHO nostanut tieliikennemelun haitalliseksi terveysongelmaksi
Kaupunkilaisten melukokemusten lisäksi THL on selvittänyt melun haittavaikutuksia ihmisten terveyteen.
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut tieliikennemelun toiseksi haitallisimmaksi ympäristöterveysongelmaksi ilmansaasteiden jälkeen.
Pasasen mukaan Suomessa haitat ovat vielä kohtuullisen pieniä verrattuna muihin Euroopan maihin.
– Ongelma ei ole vielä ainakaan valtava, mutta toki meillä kaupungistuminen on tosi voimakasta ja tätä kautta tämä on sellainen asia, johon pitää kiinnittää huomiota jatkuvasti, hän toteaa.
Melun terveyshaittoja on tutkittu jonkin verran, mutta selkeää näyttöä häiritsevyyden aiheuttamasta terveyshaitasta ei ole vielä saatu suuntaan tai toiseen. Näyttää kuitenkin siltä, että tieliikennemelulla on haitallinen yhteys sydänsairauksiin ja aivohalvauksien riskiin.
– Erityisesti iskeemisten sydänsairauksien ja aivohalvauksen riski kohoavat tieliikennemelutason kasvaessa, kertoo Pasanen.
Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan. Esimerkiksi melu yhteyttä mielenterveysongelmiin on tutkittu suhteellisen vähän.
