Yhdysvallat jakaa miljarditukia vihreän teknologian hankkeisiin, mikä vetää puoleensa myös eurooppalaisia yrityksiä. Jotta investoinnit eivät karkaisi pois, vaatimukset EU:n yhteisestä tukipaketista kasvavat.
– Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että katsellaan muualle. Jos ei tehdä mitään, niin menetetään iso osa teollisuutta, joka lähtee rapakon taakse, meppi Eero Heinäluoma (sd.) sanoo.
Varsinkin Saksa ja Ranska ovat jakaneet avokätisesti tukia innovaatioille pitääkseen yritykset kotimaassa. Suomi ja muut pienet maat eivät omin päin pysty kilpailemaan tuilla.
Yhdysvallat tukee hankkeita sadoilla miljardeilla euroilla. Koska Yhdysvallat ja Eurooppa ovat suurin piirtein yhtä suuria talouksia, tukien suuruusluokan pitää Heinäluoman mukaan olla sama.
Suomessa hallitus on toivonut paluuta tiukkaan rajattujen valtiontukien maailmaan, jossa menestystä määrittää vapaa kilpailu.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on korostanut, että paluuta vanhaan ei nyt ole. Järjestö hylkäsi vanhan valtiontukia moittivan linjansa ja ehdotti EU-rahastoa, jonka suuruusluokka olisi 500 miljardia euroa.
Rahoitukseen tarvitaan Heinäluoman mukaan monia keinoja. Hän kannattaa Euroopan investointipankin luototuksen lisäämistä, verohelpotuksia ja tukia EU-budjetin omista varoista.
EU-maiden johtajat etsivät keinoja yritysten ja rahan houkuttelemiseksi Eurooppaan keskiviikkona alkavassa ylimääräisessä huippukokouksessa. Italian entinen pääministeri Enrico Letta julkistaa keskustelun pohjaksi raporttinsa EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.
Rahasto tukisi eniten köyhiä
Hallituspuolue kokoomuksen meppi Henna Virkkunen suhtautuu yritystukiin nihkeästi.
Virkkusen mukaan EU:hun on hyvin vaikeaa perustaa EK:n toivomaa rahastoa, joka jakaisi tukia hankkeisiin pelkästään innovaatioiden laadun perusteella.
Jäsenmaat haluavat, että matalan tulotason maat saavat enemmän tukea kuin rikkaat maat. Vaatimusta on vaikea ohittaa, koska EU:n budjettiin liittyvä päätös vaatii maiden yksimielisyyden.
Suomi ei Virkkusen mukaan hyötyisi tällaisesta rahastosta.
– Se ei olisi reilun kilpailun investointirahasto.
Hyvä esimerkki puhtaasta innovaatioiden rahoittajasta on ollut Horizon-rahasto, josta Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat saaneet hyvin tukea.
– Lähes kaikki muut rahastot perustuvat aina siihen, että jaetaan bruttokansantuotepohjalta tukia. Ja köyhimmille maille suunnataan näistä aina leijonanosa, Virkkunen sanoo.
Horizon-tukiin maan talous ei vaikuttanut.
– Horizon-perinnettä pitäisi Suomen ajaa myös sitten, kun puhutaan mahdollisista uusista innovaatiotuista, Heinäluoma sanoo.
EIB:sta toivotaan pelastajaa
Monet poliitikot ovat tekemässä Euroopan investointipankista (EIB) eurohankkeiden superrahoittajaa. Pankkia kaivataan avuksi yhtä lailla viherhankkeisiin kuin puolustusteollisuuteen.
EIB on alallaan suuri toimija, joka myönsi viime vuonna liki 90 miljardia euroa lainoja.
Lainakannan tuntuva kasvattaminen vaatisi EU:n jäsenmailta pankin pääoman kasvattamista.
Heinäluoma kannattaa EIB:n vahvistamista. Hän huomauttaa, että investointipankki antaa kuitenkin lainaa eikä tukirahaa.
Heinäluoman mukaan Yhdysvalloissa tuki annetaan pääosin verohelpotuksina. Verotukia voitaisiin hänen mukaansa soveltaa myös EU:ssa, kunhan niihin sovitaan pelisäännöt.
– Silloin otetaan tulevaisuuden yritysten voitoista osa tämän päivän investointien rahoittamiseen.
Budjetin omat varat kertyvät hitaasti
Heinäluoma kannattaa tukiin myös EU-budjetin omien varojen kasvattamista, vaikka hanke on edennyt hitaasti. Tarkoitus on koota varoja, jotka eivät riipu jäsenmaiden maksuista budjettiin. Näitä ovat esimerkiksi tullit.
EU-komissio on ehdottanut, että budjettiin ohjattaisiin osa päästökaupan ja uuden hiilitullin tuotoista. Lisäksi esillä ovat olleet ainakin muovivero ja digivero.
Virkkunen huomauttaa, ettei kansalaisten verorasitusta saisi lisätä.
– Pitäisi löytää sellaisia uusia tulonlähteitä, joita ei jäsenmaissa veroteta, Virkkunen sanoo.
EU-kassaan kertyisi omista varoista vain kymmeniä miljardeja euroja.
Puolet elpymispaketista on jakamatta
Yhteisvelka on EU:ssa jatkuvasti puheena suurten rahanreikien takia. Yhteisvelkaa kannattaa esimerkiksi Ranska kun taas Saksa vastustaa. Myöskään Suomi ei innostu yhteisvelasta.
Virkkunen korostaa maiden omaa vastuuta veloistaan.
– Yhteisvelka helposti rapauttaa pohjaa, että kuinka kiinnostuneita ollaan huolehtimaan vastuullisesta taloudenpidosta. Ja kyllähän meillä on monia EU-maita, joilla on tässä ongelmia.
– En kannata velanottoa, koska se siirtää rasitetta tulevaisuuteen, Heinäluoma sanoo.
EU otti ensi kertaa yhteisvelkaa koronan elpymispakettiin, nykyarvossa noin 800 miljardia euroa. Paketista jaettiin maille tukia ja lainoja.
Heinäluoman mukaan tukipaketti piti talouden pyörät pyörimässä ja toi uskoa markkinoille. Rahoista on kuitenkin käytetty vasta vajaa puolet.
– Siellä on vielä tulossa aika paljon rahaa, joka tietysti tukee taloutta, kun se saadaan perille. Mutta voi olla kriittinen tähän toimeenpanon nopeuteen, koronakriisistä on aikaa.
Tukea myönnettiin esimerkiksi luopumiseen fossiilisista polttoaineista ja digitalisaatiokehityksen vauhdittamiseen, ei pelkästään pandemian haittoihin. Väärinkäytöksiäkin tuli esiin.
EU-budjetista eniten vievät maatalous- ja aluetuet
EU:n nykyinen budjettikehys on voimassa vuoteen 2027. Sen valmistelu on alkamassa.
Virkkunen arvelee, että budjettia täytyy hiukan kasvattaa, vaikka moni maa haraa vastaan.
– Ennen kaikkea pitää myös pystyä tekemään sisäisiä kohdennuksia EU-budjetin sisällä, niin että rahat käytetään tehokkaasti.
Heinäluoma ei halua korottaa maiden maksamia jäsenmaksuja, joista budjetti koostuu.
– Pieni lisäys on aika todennäköistä, mutta perusteltua olisi, että sitä haettaisiin EU:n omia varoja kehittämällä.
EU:n budjetin suuruus on runsas 1 200 miljardia euroa, mikä on noin prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
EU:n budjetista yli 60 prosenttia kuluu maatalous- ja aluetukiin. Tähän ei ole luvassa merkittävää muutosta. Maatalous halutaan EU:ssa säilyttää. Aluetuilla taas on pystytty tasaamaan alueiden epätasaista kehitystä.
Yhdysvallat houkuttelee Euroopalle tärkeitä vihreän teknologian investointeja itselleen – Yle kysyi asiantuntijoilta, onko syytä huoleen
Kuinka EU-rahat sinun mielestäsi pitäisi jakaa? Onko tärkeintä saada mahdollisimman suuri määrä rahoista Suomeen vai pitäisikö köyhimpiä maita tukea eniten?
