Mepit: Maat tuskin innostuvat komission lainoista puolustukseen – tilalle rahaa maataloustuista tai asevarustelupankki

STRASBOURG Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli toissaviikolla puolustuksen rahoitustapoja. Niistä keskustellaan myös EU-johtajien torstaina alkavassa huippukokouksessa.

Puolustukseen on tarkoitus saada liikkeelle 800 miljardia euroa. Tämä nojaa kuitenkin siihen, että jäsenmaat ottavat puolustushankkeisiin lainaa.

Yle kysyi muutamilta suomalaisilta mepeiltä arvioita von der Leyenin mallista ja siitä, miten EU:n kasvavia puolustusmenoja pitäisi rahoittaa.

Ehdotuksessa EU-komissio ottaa markkinoilta 150 miljardia euroa lainaa EU:n budjettia vastaan, ja jäsenmaat voivat hakea komissiolta lainaa. Tarkoitus on suosia maiden yhteishankkeita puolustukseen.

Maat eivät myöskään joudu EU:ssa talouden tarkkailuluokalle, jos niiden alijäämä ylittää sallitun rajan sikäli kuin velkaantuminen on seurausta puolustusinvestoinneista.

Lainat eivät kiinnosta

Europarlamentaarikko Aura Salla (kok.) ei usko, että von der Leyenin malli saa puolustusta nousuun.

Hän huomauttaa, ettei jäsenmailla ole ollut suurta kiinnostusta EU:n tarjoamiin lainoihin.

– Olennaista olisi saada Euroopan kärkimaat, Puola, Ranska, Saksa ja Iso-Britannia irrottamaan budjeteistaan välittömästi enemmän puolustukseen ja muut Euroopan maat sitten vanavedessä seuraamaan perässä, koska me tarvitsemme tällä hetkellä rahaa välittömästi Ukrainaan.

Pitkällä aikavälillä puolustusta pitäisi Sallan mukaan rahoittaa tuntuvasti EU:n budjetista.

– EU-budjetti pitää muuttaa niin, että jopa 15–20 prosenttia siitä suunnataan puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen. Meidän pitää vähentää koheesion ja maatalouden osuutta ja katsoa tätä maailmaa, niin kuin se tällä hetkellä on.

EU-budjetista käytetään nyt yli 60 prosenttia maatalouden ja koheesion eli aluekehityksen tukiin. Nykyisen rahoituskauden 2021–2027 budjetti on pitkälti käytetty.

Seuraavan EU-budjetin maataloustuista tulee varmasti kiistaa, ja esimerkiksi Sallan edustama Euroopan kansanpuolue pitää maanviljelijöiden ääniä tärkeinä.

Komission mallille ei hurrata

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) arvioi, että komission esittelemä malli voi auttaa raskaasti velkaantuneita maita puolustushankinnoissa.

– Mutta ei sille hurrata. Suomen kannalta se ei ole kovin merkittävä asia.

Joillekin maille komission lainan korko on edullisempi kuin mitä ne itse saisivat markkinoilta.

Heinäluoma pitää hyvänä sitä, että puolustushankintoja ei enää laskettaisi vuotuisiin alijäämiin, jolloin jäsenmaiden budjetteihin tulee liikkumatilaa.

– Se tarkoittaa sitä, että voidaan tehdä puolustuksen hankintoja ilman, että EU luo painetta tehdä leikkauksia muihin julkisiin menoihin, vaikkapa sosiaaliturvaan.

Tärkeintä olisi Heinäluoman mukaan, että EU ryhtyisi käyttämään varoja puolustushankintoihin.

– Tähän saakka se on ollut lähes sataprosenttisesti jäsenmaiden vastuulla.

Paras tapa lisätä EU-budjettiin puolustuksen vaatimia rahoja olisi Heinäluoman mukaan EU:n omien varojen kasvattaminen.

Omia varoja EU:n budjetissa ovat esimerkiksi tullimaksut, eikä niiden merkitys ole nykyään kovin suuri. EU-komissio on aiemmin ehdottanut, että omiin varoihin ohjattaisiin osa päästökaupan ja uuden hiilitullin tuotoista.

Heinäluoma lisäisi omia varoja rahoitusmarkkinaverolla, jota perittäisiin esimerkiksi osakekaupoista.

Varusteluun uusi oma pankki

Vihreissä kannatetaan europarlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) mukaan ajatusta perustaa eurooppalainen asevarustelupankki. Pankissa voisi olla mukana muitakin kuin EU:n jäsenmaita, ja kiinnostuneita ovat olleet ainakin Britannia ja Japani.

Jäsenmaat sijoittaisivat pankkiin pääomaa ja hakisivat sen jälkeen yksityistä rahaa markkinoilta.

– Tällainen varustelupankki voisi toimia kuten Euroopan investointipankki ilmastorahoituksessa, vauhdittamassa parhaita investointeja.

Niinistö pitäisi Euroopan investointipankin roolin ennallaan lähinnä vihreiden hankkeiden rahoittajana.

Monet muut mepit kannattavat kuitenkin Euroopan investointipankin mandaatin muuttamista, niin että se voisi rahoittaa aseteollisuutta.

Pikaiseen rahoitukseen ja etenkin Ukrainan tukemiseen Niinistö kannattaa yhteisvelkaa.

Puolustushankintoihin hän kaipaa lisää koordinointia.

– Pitää tehdä yhdessä enemmän ja laadukkaampaa eikä niin, että kaikki kilpailevat keskenään keskinkertaisella osaamisella.

Aiemman lainan korot rasittavat pian EU:ta

Komission 150 miljardin euron lainanotto uuteen rahoitusvälineeseen arveluttaa europarlamentaarikko Katri Kulmunia (kesk.).

Hän huomauttaa, että esimerkiksi EU:n korona-aikana elvytyspakettiin ottamien lainojen korkojen maksun kanssa tulee ongelmia seuraavassa rahoituskehyksessä.

– On läpinäkyvämpää eurooppalaisille kansalaisille, että puolustusmenoja on valtioiden budjeteissa kuin että velkaa lykätään tuleville sukupolville EU-budjetin kautta.

Kulmunin mielestä etenkin isojen maiden pitäisi vielä terästäytyä Ukrainan tukemisessa.

– Jos vaikkapa Ranska nostaisi Ukrainan tuen sinne kahteen prosenttiin kuten Viro tai edes prosenttiin bruttokansantuotteesta niin kuin Suomi.

EU voi Kulmunin mukaan tehdä isoja yhteishankintoja ja ohjata hankintoja sisämarkkinoille.

– Esillä on ollut esimerkiksi eurooppalainen ilmatorjuntajärjestelmä tai jonkinlainen suojakilpi. Se on satojen miljardien eurojen asia, mutta uskon, että eurooppalaiset osoittaisivat siihen laajasti tukensa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksiä hidastaa vaatimus yksimielisyydestä, Kulmuni muistuttaa. Puolustuspolitiikka ei ole myöskään kuulunut unionin toimivaltaan.

Nyt vastaan haraa varsinkin Ukrainan tukemisessa yleensä Unkari. Erilaisia intohimoja nousee muillakin pintaan kun puhutaan siitä, mistä hankintoja tehdään. Esimerkiksi vahva puolustusteollisuusmaa Ranska haluaa, että hankinnat keskitetään EU:hun. Esimerkiksi Suomi korostaa, että hankitaan aseita sieltä, mistä se on kulloinkin järkevintä.