Kesäkuussa hyväksytty EU:n ennallistamisasetus velvoittaa Suomea palauttamaan luonnontilaan merenalaisia niittyjä. Siihen työhön tarvitaan sukeltajia.
Sukeltaja Anna Lyssenko poimii verkkopussista meriajokkaan pistokkaan. Pintaan on matkaa kolme metriä.
Hän upottaa hennon kasvin juuret sormillaan merenpohjan hiekkaan. Veden sameuden takia työ on vaativaa, koska näkyvyyttä on käden mitan verran.
Tarkoitus on palauttaa Helsingin Lauttasaaren edustalle meriniitty, joka on aiemmin tuhoutunut.
Kesäkuussa Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen, joka koskee myös merenalaista luontoa. Asetus pyrkii pysäyttämään luontokadon etenemisen.
Sukeltajien venettä ohjaa Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Anna Arnkil. Hän kertoo, että meriajokas palautuu luontaisesti heikosti sinne, mistä se on kadonnut.
– Olemme vedenalaisia puutarhureita, jotka palauttavat meriajokkaat.
Lauttasaaren edustalla oli vielä 1950-luvulla meriniittyjä. Sitten ne katosivat pohjan liettymisen takia. Syynä tähän oli esimerkiksi kaupunkilaisten jätevesien laskeminen mereen.
Nyt Helsingin edustan veden laatu on parantunut aiemmasta, joten meriajokkaan palauttamista vanhoille asunsijoilleen on mahdollista yrittää.
Merenalaisen luonnon ennallistaminen on uutta Suomessa.
Metsähallitus on tehnyt vasta muutamia kokeiluja meriajokkaan istuttamiseksi Tammisaaren kansallispuiston merialueella. Arnkilin mukaan kokeilu on onnistunut jopa odotuksia paremmin.
Metsähallituksen luontopalvelujen erityisasiantuntija Aija Nieminen kertoo, että meriajokkaan muodostamat meriniityt tarjoavat suojaa ja ravintoa monille lajeille, kuten äyriäisille, simpukoille ja kalanpoikasille.
Hän on itsekin tehnyt istutuksia sukeltamalla.
– Tiheässä kasvustossa viihtyvät monet lajit. Siksi meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista.
Merenalaiset niityt estävät myös pohjan eroosiota, mikä parantaa vedenlaatua. Toisin sanoen vesi kirkastuu.
EU:n ennallistamisasetuksessa mainitaan erikseen meriheinän muodostamat niityt, joita jäsenvaltioiden pitää jatkossa palauttaa ennalleen. Niemisen mukaan Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä meriajokasta.
– On vielä hankala arvioida, lisätäänkö merenalaisen ennallistamisen määrää. Näkisin kuitenkin, että muuta mahdollisuutta ei ole, jos määriteltyihin tavoitteisiin halutaan päästä.
Meriajokkaan istutus vaatii paljon työtä
Meriajokasta istutetaan nyt Suomessa ensimmäistä kertaa merenpohjaan lisätylle hiekalle.
Helsingin kaupunki on tuonut veneellä hiekkaa Lauttasaaren Hevosenkenkälahdelle. Sen jälkeen paikallisen sukellusseura H2O:n vapaaehtoiset sukeltajat ovat käyneet tasoittamassa sen.
Tarkoitus on tutkia, auttaako merenpohjaan lisätty hiekka meriajokasta kasvamaan paremmin.
Meriajokasta istutetaan kolmelle 25 neliömetrin alueelle. Puolet jokaisesta alueesta on peitetty paikalle tuodulla hiekalla.
Oppia on saatu Ruotsista. Siellä meriajokasta on istutettu huomattavasti suuremmille alueille.
Lauttasaaren edustalle istutetaan noin 500 meriajokasta, kun Ruotsissa on istutettu yhdelle alueelle jopa kymmeniätuhansia pistokkaita.
Voisiko Suomessa istuttaa yhtä laajoja, jopa hehtaarien kokoisia meriniittyjä kuten Ruotsissa?
Metsähallituksen Niemisen mukaan jääkauden jäljiltä Suomen rannikko on pirstaleisempi kuin Ruotsin länsirannikko. Siksi saaristomme meriniityt ovat paljon pienempiä kuin Ruotsissa.
Meriajokas leviää rönsyjen avulla samaan tapaan kuin mansikka. Niitty laajenee itsekseen pikkuhiljaa vuosien saatossa, vaikka istutusalue onkin pieni.
Merenalaisen luonnon ennalleen palauttaminen on kalliimpaa kuin vaikkapa ojitettujen soiden ennallistaminen. Metsähallituksen Niemisen mukaan merenalaisen luonnon ennallistaminen vaatii enemmän työtä, koska siihen tarvitaan veneitä ja sukeltajia.
– Meillä on lajikato käynnissä. Haluamme auttaa luontoa kaikilla mahdollisilla keinoilla, mitä vain on käytettävissä.
Jätevesien puhdistus on auttanut
Helsingin kaupungin tavoite on parantaa Itämeren tilaa. Tästä syystä kaupunki otti yhteyttä Metsähallituksen luontopalveluihin. Myös Itämeren suojelua edistävä John Nurmisen säätiö on mukana meriajokkaan palauttamisessa Helsingin edustalle.
Säätiön erityisasiantuntija Miina Mäki toivoo, että EU:n ennallistamisasetus lisää poliittista painetta vesiensuojeluun.
Ilmastonmuutos lisää sateita Suomessa, mikä puolestaan lisää ravinteiden valumista maalta mereen.
– Meidän pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota maatalouden ja metsätalouden hajakuormituksen vähentämiseen. Mutta toivoa paremmasta on.
