Merimetsokannan muutos viime vuoteen verrattuna on merkittävä. Suomen ylivoimaisesti suurin yhdyskunta löytyy Raumalta. Kuntatasolla pesämäärät runsastuivat eniten Porissa.
Suomessa laskettiin tänä kesänä 31 910 merimetson pesää.
Pesimäkanta pieneni edelliskesästä prosentilla eli noin 280 pesän verran. Suomen ympäristökeskus (Syke) pitää muutosta merkittävänä. Vielä viime kesänä kannan kasvu oli 15 prosenttia, todetaan Syken tiedotteessa.
– Kahtena edellisenä kesänä todettu poikkeuksellinen kasvu näyttäisi nyt tyrehtyneen, eikä muista Itämeren maista saapunut merkittävää uusien pesijöiden tulomuuttoa, sanoo tutkija Pekka Rusanen.
Saaristomerellä suurin kasvu
Merialueista suurin 13 prosentin kasvu todettiin Saaristomerellä. Tämä johtui maskulaisen yhdyskunnan kaksinkertaistumisesta yli tuhanteen pesään.
Suomenlahdella ja Perämerellä kasvu oli vain parin prosentin luokkaa. Merenkurkussa pesien määrä pieneni jopa viidenneksellä ja Selkämerellä neljällä prosentilla.
Selkämerellä ja Suomenlahdella merimetson pesistä sijaitsi kummassakin runsas kolmannes ja Saaristomerellä 15 prosenttia. Merenkurkussa ja Perämerellä molemmissa osuus oli seitsemän prosenttia. Selkämeren pesistä lähes kaikki sijaitsivat Satakunnassa.
Eniten pesiä Raumalla
Suomessa on havaittu 67 merimetsoyhdyskuntaa, joista kahdeksan on yli tuhannen pesän yhdyskuntia.
Maan suurin yhdyskunta elelee edelleen Rauman satamassa, vaikka yhdyskunta pieneni viime kesästä yli tuhannella pesällä vajaaseen 6 600 pesään.
Toiseksi eniten merimetson pesiä on Porissa. Porin merialueella Polpanlahden eteläpuolella laskettiin kesällä 2 240 pesää, kun pesiä viime vuonna oli 1 150.
Porin Enäjärven sisämaayhdyskunta puolestaan pieneni lähes neljänneksellä noin 1 470 pesään.
Laitonta häirintää
Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla ympärivuotisesti rauhoitettu.
Merimetsoyhdyskuntia kuitenkin häirittiin Syken mukaan laittomasti monessa kohteessa.
– Pesintöjen estämisen tai pesien hävittämisen seurauksena merimetsot vaihtavat pesimäpaikkojaan, jotka voivat päätyä ihmisen kannalta entistä herkemmille vapaa-ajan asutuksen alueille, Syken tutkija Pekka Rusanen toteaa.
