Sosiaalisen median jättiläinen Meta aikoo alkaa kouluttaa omia tekoälymallejaan käyttäjiensä luomilla sisällöillä. Yhtiö on lähettänyt asiasta ilmoituksia eurooppalaisille käyttäjilleen toukokuusta lähtien.
Ilmoituksessa kerrotaan päivityksistä yksityisyysasetuksiin. Päivityksen myötä Meta alkaa käyttää käyttäjiltään vuodesta 2007 asti keräämiään tietoja tekoälymalliensa kouluttamiseen. Yhtiön mukaan ihmisten yksityiset viestit jätetään koulutusmateriaalin ulkopuolelle.
Päivityksen on määrä tulla voimaan 26. kesäkuuta.
Meta katsoo, että sillä on oikeutettu etu käyttäjiensä tietojen hyödyntämiseen tekoälymallien kehittämisessä. Tämän tulkinnan vuoksi, yhtiö ei pyydä käyttäjiltään lupaa tietojen käyttöön.
Tietosuoja-asiantuntijat kyseenalaistavat Metan ratkaisun. Kansalaisjärjestö Noyb on ilmoittanut käynnistäneensä valitusprosessin 11 Euroopan maassa. Noybin mukaan Meta ei ole antanut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n vaatimaa selvitystä käyttäjien tietojen käsittelystä tekoälymallien koulutuksessa.
Tietosuojaan ja EU-oikeuteen perehtynyt Turun yliopiston oikeustieteen tutkija Toni Selkälä on samaa mieltä. Hän katsoo, ettei Meta ole vielä kertonut tarpeeksi avoimesti suunnitelmistaan, jotta oikeutettu etu toteutuisi.
– Metan pitää löytää uskottava selitys sille, että käyttäjien suostumusta ei tarvita. Ei riitä, että kerrotaan, että kehitetään tekoälyä, Selkälä sanoo.
Hän huomauttaa, että Meta on yrittänyt aiemminkin vedota oikeutettuun etuun, mutta hävinnyt kantansa kanssa EU-oikeudessa. Näin kävi viime vuonna, kun Euroopan unionin tuomioistuin linjasi, ettei yhtiöllä ole oikeutettua etua kohdentaa mainoksia käyttäjilleen ilman heidän lupaansa.
– Tämä on osa Metan pidempään jatkunutta strategiaa, jossa he koettavat päästä pois suostumuksen piiristä, jotta heidän ei tarvitsisi pyytää sitä vaan he voisivat melko vapaasti käyttää kaikkea saatavilla olevaa tietoa, Selkälä toteaa.
Näin kiellät Metaa käyttämästä tietojasi tekoälyn kehittämisessä
Metan ilmoituksia ovat saaneet vain Facebookin ja Instagramin eurooppalaiset käyttäjät. Tämä johtuu EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta, joka velvoittaa digitaaliset palvelut kertomaan käyttäjilleen, mihin heistä kerättyjä tietoja käytetään.
Metan käyttäjilleen lähettämässä viestissä kerrotaan, että käyttäjällä on oikeus vastustaa tietojensa käyttämistä tekoälymallien kehittämiseen ja parantamiseen. Viestissä olevaa tekstilinkkiä painamalla aukeaa lomake, jossa kysytään asuinmaata ja sähköpostiosoitetta. Lisäksi lomakkeessa pyydetään kertomaan, miten käsittely vaikuttaa käyttäjään.
Perustelujen ei tarvitse olla kummoisia.
Kun käyttäjä on täyttänyt nämä kohdat ja lähettänyt kiellon eteenpäin, Meta lähettää vielä vahvistuskoodin sähköpostiin. Kun tämän koodin on syöttänyt lomakkeen sivulle, asia on valmis.
Hyvin pian tämän jälkeen käyttäjälle pitäisi tulla sähköposti, jossa todetaan, että vastustuspyyntö on perusteltu.
Operaatio on nopea, mutta se on tehty vaikuttamaan työläältä. Lomakkeen ulkoasu on kuin suoraan internetin alkuajoilta.
– Selkeästi Meta ei halua, että käyttäjät hyödyntävät tätä oikeuttaan, toteaa tietosuoja-asiantuntija Heikki Tolvanen.
Hän huomauttaa, että Metalla olisi ollut mahdollista tehdä valinnasta yksinkertaisempi käyttäjilleen. Yksinkertaisimmillaan tähän olisi riittänyt liukukytkin, kuten monessa muussa asetuksessa on käytössä.
Meta voi vedota EU:n sääntelyyn
Tolvanen ei ole myöskään vakuuttunut siitä, että Metan perustelut oikeudelliseen etuun täyttyvät.
– Varsinkaan näillä perusteilla, kun se Metan viestintä tässä asiassa tökkii, hän toteaa.
Selkälän mukaan Metalla voi olla perusteluita toiminnalleen. Oikeudellinen etu saattaisi toteutua, jos tekoälymalleja koulutetaan esimerkiksi sisällön moderointiin.
Selkälä muistuttaa, että EU on asettanut velvoitteita portinvartijoiksi määrittelemilleen isoille alustayhtiöille. Esimerkiksi digipalvelusäädös DSA määrittää sisältöjen moderointiin tiukat säännöt, joita Metan on noudatettava.
– Meta voi sanoa, että koska meille on asetettu tällaisia velvoitteita, niin meidän täytyy jollain tavalla kyetä täyttämään ne. Ja koska tämä massa on niin järjettömän suurta, meidän pitää kehittää tekoälymalleja hoitamaan homma, Selkälä sanoo.
Meta ei ole kuitenkaan vielä kertonut, minkälaisia tekoälymalleja ja mihin tarkoituksiin se on kehittämässä. Pelkästään taloudellinen hyöty ei ole riittävä peruste, Selkälä toteaa.
Data ei ole enää vapaata riistaa
Ihmisten internetiin tuottamat sisällöt ovat tähän asti olleet melko vapaata riistaa tekoäly-yhtiölle. Meta on aiemmin hyödyntänyt käyttäjiensä kuvia kasvojentunnistusjärjestelmän kehittämisessä. Tekoäly-yhtiö Open AI on puolestaan kerännyt verkosta koulutusmateriaalia kielimalleilleen niin hövelisti, että New York Times haastoi yhtiön oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista.
Nyt sisällön vapaa hyödyntäminen on loppumassa ja tekoälyjärjestelmien kehittäjät solmivat yhä useammin lisenssisopimuksia datasta. Google maksaa Redditille 60 miljoonaa dollaria vuodessa käyttäjien tuottamasta sisällöstä ja Open AI on solminut useita sopimuksia mediayhtiöiden kanssa.
– Omalla tavallaan erikoinen tilanne, että tosiaan niitä tietoja on aiemmin käytetty samoihin tarkoituksiin, mutta silloin ei ole vaan kysytty mitään lupia eikä ilmoitettukaan mitään. On vaan tehty, Selkälä sanoo.
Metan ilmoitus käyttää käyttäjiensä tietoja heijastelee muuttunut ilmapiiriä.
Taustalla voi myös olla eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten käynnistämät tutkinnat Open AI:n toiminnasta, arvelee tietosuoja-asiantuntija Heikki Tolvanen.
Euroopan tietosuojaneuvosto perusti viime kesänä erityisten työryhmän selvittämään muun muassa sitä, päätyykö eurooppalaisten henkilötietoja koulutusmateriaaleihin tai jopa tekoälymalleihin.
– Meta etukäteen varautuu tähän, Tolvanen pohtii.
Catholic Pope Francis wearing trendy puffy jacket