Huonekalujen ja puuesineiden mukana Suomeen kulkeutuvat tuhohyönteiset voivat aiheuttaa levitessään merkittävää tuhoa maamme luonnolle, kerrotaan Ruokavirastosta.
Virasto kehottaa raportoimaan eksoottisten hyönteisten havainnoista matalalla kynnyksellä, ettei peruuttamatonta vahinkoa pääsisi syntymään.
– Monesta lajista tiedetään, että ne voisivat koitua esimerkiksi Suomen metsille kohtalokkaiksi. Olen huolissani, sanoo erityisasiantuntija Liisa Vihervuori Ruokavirastosta.
Kerroimme marraskuussa tapauksesta, jossa Vepsäläiseltä ostetusta uudesta puisesta sohvapöydästä löytyi yllättäen tuhohyönteisiä.
Ruokaviraston mukaan kyseessä ei ollut ainutkertainen tapaus. Haitallisista tuhohyönteisistä tulee virastolle havaintoja muutaman kerran vuodessa. Tapauksia on todennäköisesti kuitenkin huomattavasti enemmän, koska kaikista tuskin ilmoitetaan Ruokavirastolle.
Tuholaisia on havaittu huonekalujen ja puuesineiden lisäksi erityisesti puisissa pakkausmateriaaleissa.
Uudesta sohvasta löytyi termiittejä
Ruokaviraston mukaan vaarallisiksi tuholaisiksi lukeutuvia kovakuoriaisia on löytynyt viime vuosina muun muassa lemmikkieläimen puisesta pesäkopista, joka oli todennäköisesti peräisin Kiinasta. Kyseessä oli sarvijääriin kuuluva kovakuoriainen.
Seppiin kuuluva kovakuoriainen havaittiin puolestaan kahvinkeittimen pahvilaatikossa.
Kairakuoriainen löytyi Yhdysvalloista tuodusta saarnipuutavarasta, jota käytetään esimerkiksi soitinten valmistuksessa. Saman suvun kuoriaisia voi esiintyä huonekaluissa ja parketissa.
Muutama vuosi sitten uudesta puurunkoisesta sohvasta kuuluva rouskutus ja sahanpuru puolestaan paljastuivat termiittien aikaan saamaksi. Se oli hyvin poikkeuksellista, sillä termiitit elävät normaalisti paikoissa, joissa on lämmintä.
Laji voi kuitenkin selvitä sisätiloissa ja kesällä ulkonakin. Toistaiseksi talvi tappaa suuren osan tulijoista, sanoo Vihervuori.
Näin huonekaluliikkeet torjuvat tuholaisia
Huonekaluliikkeet vakuuttavat, että ne valvovat tarkasti sitä, ettei huonekaluissa kulkeutuisi tuhohyönteisiä asiakkaille ja sitä kautta luontoon.
– Rahtikontit käsitellään lähtösatamassa kaasuilla tuholaisten tappamiseksi. Puutuotteille voidaan käyttää torjunnassa lisäksi myös kylmä- tai lämpökäsittely. Keskusvarastossa tuotteille tehdään vielä silmämääräinen tarkastus, kirjoittaa sähköpostivastauksessaan Askon ja Sotkan viestintäpäällikkö Elina Moskari Indoor Group Oy:stä.
Yritysten tuotteista ei ole Moskarin mukaan löytynyt koskaan hyönteisiä, eivätkä asiakkaat ole palauttaneet tuotteita epäilyjen vuoksi.
Jyskin viestintäpäällikkö Taija Paavola kertoo sähköpostilla, että heille tavaroita toimittavat yritykset torjuvat tuotteista hyönteiset. Se tapahtuu hänen mukaansa esimerkiksi tuotteiden kuumentamisella tai jäähdyttämisellä.
Jyskin myymälöistä ei ole löytynyt Paavolan mukaan vuosien saatossa hyönteisiä, mutta joitakin tuotteita on kuitenkin palautettu hyönteisepäilyjen vuoksi. Palautetut tuotteet on hänen mukaansa korvattu asiakkaalle.
Ikea kertoo sen tuotteiden käyvän läpi useita laatutarkastuksia. Yritys ei avaa sen tarkemmin niiden sisältöä. Valvonnassa on löytynyt Ikean viestintäpäällikkö Marjukka Hildenin mukaan hyönteisiä satunnaisesti lähinnä kasveista.
Vantaalla jouduttiin jääräjahtiin
Suurin riski vieraslajien leviämiselle Suomen luontoon aiheutuu Ruokaviraston erityisasiantuntija Vihervuoren mukaan tällä hetkellä puisesta pakkausmateriaalista, esimerkiksi kuormalavoista. Niiden kautta pääsi luontoon myös aasianrunkojäärä kymmenen vuotta sitten Vantaalla.
Se oli ensimmäinen vakava niin kutsutun karanteenituhoojan leviäminen Suomen luontoon.
Karanteenituhoojat ovat kasvinterveyslainsäädäntöön sisältyviä kasvintuhoojia, joita ei saa esiintyä tuotannossa, myytävissä kasveissa eikä luonnossa. Ruokavirastolla on toimivalta ja velvollisuus hävittää ne, jos niitä esiintyy Suomessa.
Vahingollinen aasianrunkojäärä pääsi leviämään Kuninkaanmäessä ja Itä-Hakkilassa teollisuusalueella puisesta pakkausmateriaalista alueen lehtipuihin. Saastuneen alueen koko osoittautui noin 10 hehtaarin laajuiseksi.
Ruokavirasto kaatoi ja haketti lähes kaikki alueen lehtipuut. Kartoitukset ja torjuntatoimet jatkuivat peräti viisi vuotta.
– Muodostimme saastuneen alueen ympärille puskurivyöhykkeen, jota kartoitettiin vuosittain kiikaroimalla, kiipeilemällä puissa ja feromonipyydyksillä, Vihervuori kertoo.
Aasianrunkojäärä on lehtipuita vioittava kovakuoriainen. Se on levinnyt Ruokaviraston mukaan Aasiasta Eurooppaan puisen pakkausmateriaalin mukana.
– Vantaalla havaitun jäärän alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta oletus on, että se olisi tullut kivitavaran alla olevien puulavojen mukana Kiinasta Suomeen.
Aasianrunkojääräntoukkia on löytynyt myös myöhemmin puisesta pakkausmateriaalista rajatarkastuksissa. Toukat on kuitenkin onnistuttu hävittämään ennen kuin ne ovat lentäneet kuormalavoilta lähellä oleviin puihin.
– Jääräntoukilla on voimakkaat leuat, joilla ne syövät puuta. Siitä lähtee ihan kunnon rouskutusääni.
Useita senttejä pitkiä jääriä pitää hänen mukaansa käsitellä hanskat kädessä, ettei puremista saa haavoja.
