Yhdistys on edellyttänyt suunnitelmalle paliskuntakohtaista neuvottelua, mutta tähän ei ole yhdistyksen mukaan suostuttu.
Paliskuntain yhdistys on irtisanoutunut Metsähallituksen Lapin luonnonvarasuunnitelmasta. Luonnonvarasuunnitelma koskee vuosia 2026–2031.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Matti Riipi kertoo, että taustalla on turhautuminen Metsähallituksen suunnittelutyöhön. Paliskunnat näkevät, että hakkuiden, energiahankkeiden, kaivosten ja turismin kertautuvat vaikutukset iskevät poronhoitoon liian lujaa.
– Isoista linjauksista olisi pitänyt pystyä neuvottelemaan paliskuntakohtaisesti. Näin olisi otettu huomioon paliskuntien erityispiirteet ja poronhoidon tarpeet maankäytössä, Riipi sanoo.
Metsähallituksen Metsätalouden aluejohtaja Samuli Myllymäen mukaan jokainen paliskunta otetaan huomioon toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa. Hän haluaa korostaa yhteistyötä, joka hänen mukaansa jatkuu Metsähallituksen ja paliskuntien välillä vastakin.
– Paliskuntakohtaista hakkuulaskelmaa osana luonnonvarasuunnittelua ei ole tehty missään muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella. Kun suunnittelemme hakkuu-, maanmuokkaus- tai tienrakennustoimenpiteitä, keskustelemme paliskuntien kanssa ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, Myllymäki vakuuttaa.
Vaikutukset poronhoitoon kasautuvat
Luonnonvarasuunnittelussa määritellään valtion maihin ja vesiin liittyvät tavoitteet suunnittelualueella. Luonnonvarasuunnitelmassa linjataan muun muassa metsätalouden hakkuutavoitteista, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, virkistyskäytön kehittämisestä sekä kiinteistökehityksen mahdollisuuksista.
Metsähallituksen laatima Lapin luonnonvarasuunnitelma (LVS) käsittää koko saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisen Lapin valtion hallinnoimat maa- ja vesialueet. Alueelle sijoittuu kokonaan tai osittain reilu parikymmentä paliskuntaa. Suunnitelmaa on laadittu viime syksystä alkaen.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Nurmi korostaa, että Metsähallituksen toiminta rajoittaa poronhoitoa monivaikutteisesti.
– Metsähallituksen hakkuut kohdistuvat nimenomaan pitkälti vihreälle vyöhykkeelle, johon kohdistuu myös mineraalitoiminta. Kumulatiiviset vaikutukset ovat massiiviset. Poronhoidolla ei ole enää tilaa väistää, Nurmi toteaa.
Luonnonvarasuunnitelman valmistuminen on todennäköistä huolimatta Paliskuntain yhdistyksen eroamisesta. Suunnitelman on tarkoitus valmistua kesällä 2026.
– Pelkona on nyt se, että keskustelun puute ja paine maankäytöstä aiheuttaa myöhemmin ristiriitoja paikallisesti, kun asioita ei ole puitu yhteisesti suunnitteluvaiheessa, Matti Riipi kertoo.
