Metsähallitus aloittaa valtion omistamien, vanhojen metsien kartoittamisen EU:n vaatimaa suojelua varten.
Vanhojen metsien tunnistamiseen oli tarkoitus käyttää uusia, kansallisia kriteerejä, mutta niistä ei ole vielä tehty poliittista päätöstä.
Metsähallitus on palkannut kevään aikana noin 50 kartoittajaa, jotka jalkautuvat metsiin jo vajaan viikon päästä Etelä-Suomessa. Pohjoisessa kartoitus aloitetaan lumien sulettua, kertoo metsävara- ja suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist Metsähallituksesta.
Björkqvist sanoo Metsähallituksen ryhtyneen toimiin kireän aikataulun vuoksi. Hän vetää kartoitusprojektia.
– Kartoitus on aloitettava alkavalla maastokaudella, sillä EU-komission antama aikataulu on löytää metsät tämän ja ensi vuoden aikana.
Maastokausi tarkoittaa lumetonta aikaa. Björkqvist arvioi urakkaan kuluvan yhteensä kaksi kautta.
Vanhojen metsien kriteerit liittyvät EU:n biodiversiteettistrategiaan, jossa Suomi ja muut jäsenmaat ovat sitoutuneet suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Hallitus on linjannut vanhojen metsien suojelusta myös ohjelmassaan. Linjaus koskee valtion omistamia eli Metsähallituksen metsiä. Tavoite on pysäyttää luontokato.
Kriteereitä on työstetty jo puolen vuoden ajan. Ylen tietojen mukaan ne ovat edenneet vastuuministerien pöydille ja odottavat parhaillaan lopullista sinettiä.
Kriteereistä päättävät ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sekä lopulta koko Petteri Orpon (kok.) hallitus.
Tilanne herättää kysymyksiä
Niklas Björkqvist kertoo, että Metsähallitus lähtee etsimään vanhoja metsiä arviolta 200 000–300 000 hehtaarilta talouskäytössä olevaa valtionmaata.
Hän sanoo, että metsäkohteet on valittu Etelä-Suomessa Luonnonmetsä-työryhmän tekemien kartoitusten perusteella. Vapaaehtoisista koostuva ryhmä on koonnut tietoja vanhoista, suojelunarvoisista valtion metsistä.
– Kun kriteereitä ei vielä ole, emme ole voineet tehdä poimintoja potentiaalisista alueista. Meillä on työryhmän rajaukset, ja aloitamme niistä.
Björkqvistin mukaan pohjoisen metsiä kartoittaneelta Sápmi-työryhmältä ei ole sen sijaan saatu tietoja arvokkaista Lapin kohteista. Työryhmä kertoo itse Ylelle, että kartoitus on yhä kesken.
Björkqvist sanoo, että nyt kartoitettavista kohteista 70 prosenttia on Lapissa, 20 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Sitä etelämpänä on 10 prosenttia kartoitettavista metsistä.
Luontopaneeli on esittänyt aiemmin, että juuri vapaaehtoisten tekemiä kartoituksia hyödynnettäisiin arvokkaiden metsien löytämisessä. Työryhmä on tunnistanut noin 70 000 hehtaaria suojelunarvoista metsää pelkästään Etelä-Suomessa.
Tilanne herättää kuitenkin kysymyksiä. Vanhoille metsille on varta vasten haluttu laatia omat kriteerit EU:n tarkoittamaan suojelua varten. Kriteereistä on myös käyty kiivasta keskustelua julkisestikin.
Kiistelyn ytimessä on ollut, miten EU-komission antamaa ohjetta vanhojen metsien tunnistamiseen pitäisi tulkita.
Komissio erottaa ohjeessaan luonnontilaiset (primary forest) ja vanhat metsät (old growth forest), joista molemmat pitää komission mukaan suojella.
Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija sanoi loppuvuodesta Ylen haastattelussa, että EU ohjaisi suojelemaan vain luonnontilaisen kaltaista metsää, jossa ei ole juuri lainkaan talouskäytön jälkiä.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat taas ovat tulkinneet, että komissio ohjeistaa suojelemaan vanhat metsät kattavammin kuin pelkät koskemattomat, luonnontilaiset metsät. He saivat kriteereitä koskevan raporttinsa valmiiksi alkuvuodesta.
Tutkijat päätyivät kuitenkin painottamaan raportissa, että lopullinen päätös vanhojen metsien kriteereistä on poliittinen, sillä rajan voi asettaa eri tavoin.
Millä perusteella Metsähallitus etsii vanhoja metsiä, kun poliittinen päätös kriteereistä uupuu yhä?
Niklas Björkqvist sanoo, että kartoittajat lähtevät metsään EU-komission alkuperäisen ohjeen perusteella. Hänen mielestään se tarjoaa kartoittajille riittävän evästyksen.
Metsähallitus on Björkqvistin mukaan perehtynyt myös tutkijoiden raporttiin ja osallistunut ministeriöiden järjestämiin taustatilaisuuksiin.
Björkqvistin tulkinnan mukaan EU-komissio ohjaa etsimään metsistä kolmea pääindikaattoria. Niistä jokaisen täytyy löytyä, että metsä voidaan luokitella EU:n tarkoittamaksi vanhaksi metsäksi. Pääindikaattorien lisäksi komissio listaa neljä täydentävää indikaattoria, joista vähintään kahden pitää löytyä.
Pääindikaattoreita ovat luontainen puulajisto, kuolleen puun määrä ja vanhat puut.
Täydentäviin taas kuuluu muun muassa se, onko metsä luontaisesti uudistunut, vaikka mukaan voidaan laskea myös viljeltyjä metsiä. Lisäksi kartoitettavista kohteista etsitään vanhasta metsästä kertovia lajeja sekä vaihtelevaa puustoa, Björkqvist kertoo.
Metsähallituksen palkkaamat kartoittajat ovat metsäalan koulutuksen saaneita. Heidän osaamistaan on toisin sanoen puiden mittaaminen ja iän arvioiminen. Miten vanhaa metsää indikoivat lajit tunnistetaan, kun biologeja ja ekologeja ei ole kartoittajien joukossa?
– EU-komission suuntaviivojen perusteella päätöksenteko perustuu paljon joko elävän tai kuolleen puuston tunnuksiin. Jos tulee epäselvyyttä lajeista, pyydämme lajistoasiantuntijoita apuun, Björkqvist sanoo.
Ylen tietojen mukaan viimeiseen, poliittiseen vaiheeseen on edennyt esitys tai esityksiä, jotka ministeriöiden asiantuntijat ovat työstäneet Syken ja Luken raportin pohjalta. Yle ei saanut ministereille mahdollisesti toimitettuja papereita nähtäväksi.
– Emme mekään ole niitä nähneet. Kartoitusten valmistelu pohjautuu EU-komission paperiin ja tutkijoiden raporttiin, Niklas Björkqvist sanoo.
Onko Metsähallitus toisin sanoen päätynyt laatimaan omat kriteerit, kun poliittinen päätös vanhojen metsien kriteereistä on viivästynyt?
– Emme me tee omaa kriteeristöä, vaan odottelemme, että sellainen valmistuu. Sen jälkeen rupeamme käyttämään sitä, Björkvist vastaa.
Hänen mukaansa kriteerit voidaan huomioida, vaikka ne valmistuisivatkin Metsähallituksen kartoituksen alettua.
Päätökset suojeltavista metsistä voidaan tehdä jo kerätyn tiedon perusteella. Uusia käyntejä maastoon voidaan myös tehdä, jos kansalliset kriteerit poikkeavat EU:n indikaattoreista, Björkqvist sanoo.
Kartoitus on uhkapeliä ja valtion rahojen tuhlausta, sanoo Luontopaneeli
Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho pitää uhkapelinä vanhojen metsien kartoitusta ennen poliittisen prosessin läpikäyneitä kansallisia kriteereitä. Paneelin tehtävä on tukea päättäjiä luontopolitiikan suunnittelussa.
– Vielä ei tiedetä, mitä pitäisi inventoida eli kartoittaa. Jos kansalliset kriteerit olisivat samat kuin komission ohjeet, tuskin niiden sorvaaminen olisi kestänyt puolta vuotta, Kotiaho sanoo.
Kotiaho on kriteerityön alusta saakka arvostellut kokonaan uusien suojelukriteerien laatimista ja valtion metsien läpikäymistä EU:n biodiversiteettistrategiasta tulevan suojelun vuoksi.
– Tämmöinen inventointioperaatio on kaiken kaikkiaan turha. Se on myös valtion rahojen tuhlausta. Me tiedämme jo, missä arvokkaimmat metsät ovat ja että ne pitäisi suojella.
Kotiahon mielestä Luonnonmetsä-työryhmän kartoituksen olisi pitänyt riittää päätöksenteon välineeksi sellaisenaan.
Työryhmä käytti suojeluohjelma METSOn määritelmää vanhasta metsästä, jota myös Metsähallitus on aiemmin hyödyntänyt arvokkaiden metsien tunnistamiseen.
