Eteismatolle tuotu metsän maaperä muuttaa kaupunkikotien mikrobistoa tasapainoisempaan suuntaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Metsän maa-aineksen ripottelu eteismatolle lisää terveydelle hyödyllisten bakteerien määrää kaupunkikodeissa, osoittaa hiljattain julkaistu tutkimus. Sitä johtivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Itä-Suomen yliopisto.
Nykykäsityksen mukaan kaupunkiasuminen vähentää altistumista ympäristön mikrobeille, mikä voi lisätä riskiä astmaan, allergioihin ja mahdollisesti erilaisiin tulehdussairauksiin.
Mikrobialtistus on tärkeää etenkin varhaislapsuudessa, koska se vaikuttaa immuunijärjestelmän säätelymekanismien kehittymiseen. Pikkulapset viettävät paljon aikaa sisällä, joten tutkijoiden mukaan kodin mikrobisto voi vaikuttaa lasten terveyteen pitkäkestoisesti.
Tutkimukseen osallistui kuusi kuopiolaista kotia, joista viisi osallistui kokeeseen ja yksi toimi verrokkina. Kokeessa tutkijat käsittelivät eteismaton metsän maaperästä otetulla näytteellä kolme kertaa kuukauden välein.
Kodin pölystä otettiin näytteitä ennen maton käsittelyä ja sen jälkeen.
– Näytteen määrää voisi verrata siihen, että kävisi metsässä kävelemässä ja toisi kengänpohjissa vähän tavallista enemmän metsämaata eteisen matolle, kertoo hankkeen toinen päätutkija, yliopistotutkija Pirkka Kirjavainen Itä-Suomen yliopistosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on varoittanut etenkin kaupallisiin multatuotteisiin sekä komposteihin liittyvästä tautiriskistä. Kirjavainen kertoo alla olevassa audiossa, että metsän maaperässä on kompostimultaa vähemmän taudinaiheuttajia.
Vaikutus voimakkain taaperoiden tasalla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Martin Täubelin mukaan käsitelty matto lisäsi selvästi metsän maaperän bakteerien määrää sisäilmassa.
Vaikutus oli voimakkainta maton lähellä pikkulasten hengityskorkeudella kahden viikon aikana käsittelystä. Maton läheisyydessä myös maalaistalomaisten mikrobien määrä ilmassa lisääntyi ja ihmisperäisten bakteerien osuus laski.
Kodin mikrobisto muuttui Kirjavaisen mukaan eniten kerrostaloissa, joissa oli koneellinen ilmastointi ja joissa ei ollut lemmikkejä. Syynä on se, että tällaisiin koteihin ei normaalisti kulkeudu ympäristön mikrobeja.
Aiempien tutkimusten mukaan varttuminen maalla eläintilalla voi jopa puolittaa riskin sairastua astmaan ja allergioihin.
Kirjavainen pitää lupaavana, että kodeissa voi lisätä pienempään astmariskiin liitettyjä mikrobialtistuksia yksinkertaisesti ja edullisesti. Hän ei kuitenkaan vielä lähtisi kantamaan metsästä multaa ja hiekkaa kotiin, vaan odottaisi jatkotutkimuksia.
Niissä on tarkoituksena selvittää, voiko tälla tavalla vaikuttaa pikkulasten mikrobialtistukseen ja kenties vähentää astma- ja allergiariskiä.
Artikkeli on julkaistu 25. maaliskuuta Microbiome-lehdessä.
