Median painopisteen siirtyminen kohti ilmastonsuojelua on lisännyt metsäkeskustelun kuumuutta. Ympäristöjournalismi herättää tunteita, mutta talousnäkökulmaa ei ole unohdettu.
Metsien talouskäytön ja ympäristönsuojelun ristiriita kärjistyi elokuussa rajusti, kun Suomussalmen Hukkajoella tutkimustyötä tehneen biologin kameraan tallentui tilanne, jossa puunajokone ajoi suojellun jokihelmisimpukoiden esiintymän yli.
Keskustelun kuumenemista edesauttoi se, että jo pitemmän aikaa valtakunnallisen median metsään liittyvä uutisointi on tutkimuksen mukaan muuttunut talousvetoisesta ilmastonsuojelua ja luontoarvoja korostavaksi.
Tähän keskusteluun heitettiin lisää löylyä median ja metsäalan yhteisessä paneelissa.
Keskustelun vetäjänä toiminut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Jouko Jokinen availi keskustelua kysyen, että eikö kuitenkin ole hyvä, että toimialasta keskustellaan.
– Kyllä olet oikeilla jäljillä, vaikka täytyy sanoa, että tämä viimeaikainen keskustelu on aika paljon vaikuttanut toimialan ammattilaisiin sillä tavalla, että se on tuntunut aika raskaalta, vastasi Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
Raskaan julkisuuden höysteenä syyllistämistä
Metsänomistajien etujärjestössä on puolestaan koettu, että keskustelu on ollut metsänomistajia syyllistävää.
– Metsäteollisuus puhuu, ympäristöjärjestöt puhuvat, mutta metsänomistaja on unohdettu, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajien metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Hän viittasi myös tehtyihin tutkimuksiin, ja korosti että metsänomistajien järjestäytynyt ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin.
Siinä missä palkansaajien asioista media hakee kommentteja ammattiliitoilta, saadaan metsäomistajien näkökulma satunnaista metsänomistajaa edustavammin Metsänhoitoyhdistysten kautta, Tiirola katsoi.
Poliitikot ja lukijat liekeissä
Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Jussi Pullinen myönsi metsäaiheiden herättävän voimakkaita tunteita lukijoissa.
– Poliittisesti kuuma aihe tuo mukanaan poliittisia intohimoja. Meillä on panostettu ympäristöjournalismiin, mikä pitää lukijoita kiinnostuneina, hän sanoi.
Pullinen silti korosti, ettei talousnäkökulmaakaan ole lehdessä unohdettu, viitaten muun muassa UPM:n toimitusjohtajan vastikään julkaistuun haastatteluun.
MTK:n Tiirola totesi, että Helsingin Sanomien metsäuutisointi muuttui toimialaa seuranneen kokeneen toimittajan eläköidyttyä.
– Kun arvostettu ja pelätty Jyrki Iivonen siirtyi eläkkeelle, painopiste siirtyi taloustoimituksesta ympäristötoimitukseen. Ja siinä yhteydessä metsänomistajat niputettiin metsäteollisuuden kylkeen, kun siihen asti mediaa kiinnosti se, että metsänomistajilla ja metsäteollisuudella on ikuinen riita puun hinnasta ja muusta, Tiirola sanoi.
Valtionkin metsissä tasapainoillaan
Metsähallituksen viestintäjohtaja Liina Aulin toi esiin, että valtiolla metsien käyttöön liittyy monia eri tavoitteita.
– Tehtäväkenttänä ovat kaikki valtion maat ja vedet. Siellä tehdään metsätaloutta, luonnonsuojelua, retkeilyalueita, virkistyskäyttöä, uusiutuvaa energiaa, vesien suojelua, Aulin luetteli.
Tavoitteiden yhteensovittaminen on usein vaikeaa.
– Ne eivät aina mene yksi yhteen. Että jos halutaan edistää toista, niin mitä se tekee toiselle. Ei ole ihan helppoa tämä yhteensovitus, Aulin sanoi.
Tilaajia houkutellaan otsikoilla
Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja Soili Semkina sanoi huomanneensa, että metsäala itsessään on hyvin jakautunut ja kärjistynyt. Hän korosti, että otsikoinnin tulee olla lukijoita kiinnostavaa.
– Me eletään tilauksista, me eletään siitä, että ihmiset lukevat meidän juttuja. Sen takia meidän pitää miettiä, että mikä se meidän otsikko on.
Aiheita ei kuitenkaan valita otsikoita silmälläpitäen.
– Kauppalehdessä ”Näin rikastut viidessä minuutissa” -jutut kyllä purevat. Vaikka eivät kyllä rikastuta viidessä minuutissa, Semkina totesi.
Median ja metsäalan edustajien paneelikeskustelu järjestettiin Helsingin Pasilassa Isossa Pajassa. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Suomen metsäyhdistys ja Yle.
