Tuulivoimaa kannattavat kuntapäättäjät pitävät syntynyttä tilannetta epäreiluna, koska Natura-alueiden suojavyöhykkeet estävät käytännössä lisärakentamisen.
Metsäpeuran suojelu ja runsas tuulivoimarakentaminen ovat ajautununeet pohjalaismaakunnissa törmäyskurssille.
Asiaa selvittäneen Akordi-yhtiön mukaan tilanne on nopeasti kärjistynyt. Se on johtanut koventuneisiin puheisiin, epäluottamuksen kasvuun ja oikeusjuttuihin, jotka eivät hyödytä ketään.
Konfliktin kärjistyminen näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja siinä, miten eri toimijat puhuvat toisistaan. Varsinaista vuoropuhelua osapuolten välillä on kuitenkin vähän, mikä on tyypillistä Suomen nykyisessä ilmapiirissä, sanoo erityisasiantuntija Juha Kotilainen.
– Tilanteen lukkiutuessa äänenpainot ovat jyrkentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Siksi asia tuli meidänkin työpöydällemme.
Akordi on ympäristökonfliktien sovittelija, joka edistää vuoropuhelua, tiedon jakamista ja luottamusta osapuolten välillä. Rahoitus julkaistuun selvitykseen tuli ympäristöalalla toimivilta TAH- ja RELEX-säätiöiltä.
Akordi haastatteli selvitykseen muun muassa Kaustisen seutukunnan kuntapäättäjiä, ely-keskuksen henkilöstöä ja tutkijoita.
Tulkinta Naturan suojaetäisyyksistä hiertää
Kaustisen seutukunnassa ongelmat kiteytyvät Natura-alueille määriteltyyn metsäpeura-alueiden viiden kilometrin suojaetäisyyteen. Tätä noudattamalla tuulivoimaa ei voida käytännössä rakentaa juurikaan lisää.
Metsäpeuran käyttäytymisestä ei ole vielä tarpeeksi tutkimustietoa.
Siksi Luonnonvarakeskus (Luke) ja sen tulkintaa seuranneet alueelliset ympäristöviranomaiset ovat todenneet varovaisuusperiaatetta noudattaen, että tärkeille lisääntymisalueille tulisi jättää viiden kilometrin laajuiset, rakentamattomat suojavyöhykkeet.
Tämä on saanut monet kuntapäättäjät pitämään tilannetta epäreiluna ja lisännyt epäluottamusta viranomaisiin, tutkimuksiin ja tutkijoihin.
– Kun jokin asia on ihmisille tärkeä ja siihen tulee omasta mielipiteestä ja arkikokemuksista poikkeava näkökulma, ihmiset alkavat helposti miettiä, mihin tutkimustulokset perustuvat ja kuka ne on tehnyt, sanoo Kotilainen.
Esimerkiksi Perhossa kunta hakee korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa päätökselle, joka kumosi kunnan tekemän Ahvenlammin tuulipuiston osayleiskaavan, koska oikeus piti tuulipuistoa uhkana metsäpeuran elinoloille.
Kunnanjohtaja Lauri Laajala perusteli Ylelle hakemusta muun muassa sillä, että vaadittu viiden kilometrin suojaetäisyys ei perustu lakiin ja metsäpeuran suojelustatus on jossain määrin epäselvä.
Vuoropuhelua tarvitaan
Akordin raportin mukaan vuoropuhelu viranomaisten ja hanketoimijoiden välillä on vähäistä ja tapahtuu pääosin virallisten prosessien kautta.
Kaikki Akordin haastattelemat toimijaryhmät kokivat keskustelun tulehtuneen ajan kuluessa. Näkökulmasta riippuen joko metsäpeuran suojelunäkökohtien tai taloudellisten intressien koettiin jyräävän muut arvot.
Kaikilla haastatelluilla oli kuitenkin selvä halu edetä tilanteessa rakentavasti, sillä nykyinen asetelma koetaan henkisesti raskaaksi eikä sen nähdä palvelevan kenenkään etua pitkällä tähtäimellä.
Vuoropuhelua tarvitaan erityisesti tuulivoimaa edistämään pyrkivien kuntapäättäjien ja hankekehittäjien sekä Lupa- ja valvontaviraston virkamiesten ja tutkijoiden välille.
Akordi suosittelee yhteistoiminnallista hallintaa ja ohjattua vuoropuhelua.
– Yhteistoiminnallinen hallinta tarkoittaa, että eri osapuolet kutsutaan etsimään ratkaisuja hallitussa ja turvallisessa ilmapiirissä. Työskentelyä tukee usein puolueeton vetäjä, joka varmistaa laadukkaan ja ratkaisukeskeisen keskustelun, kertoo erityisasiantuntija Juha Kotilainen.
Tuulipuistojen yhteisvaikutusten suitsimiseen Kotilainen kaipaa laajempaa ja hallitumpaa alueellista suunnittelua.
– Tarvittaisiin laajempaa työkalua ja yhteisymmärrystä rakentavaa lähestysmistapaa siihen, mihin tuulivoiman kielteiset paikallisvaikutukset kohdistuvat ja mitä alueita pitäisi rauhoittaa.
Nopea tuulivoimakehitys yllätti
Tuulivoimarakentaminen on edennyt metsäpeuran ydinalueilla pohjalaismaakunnissa nopeasti.
Keski-Pohjanmaan tuulivoimakehityksen nopeus tuli raportin mukaan yllätyksenä ja on edellyttänyt tilanteen uudelleenarviointia. Nyt rakentaminen näyttäytyy viranomaisista ja tutkijoista hallitsemattomana kokonaisuutena, jossa kattavaa yhteisvaikutusten arviointia tai systemaattista yhteissuunnittelua ei ole tehty.
Raportin mukaan viitteitä tuulivoiman ja metsäpeuran suojelun välisistä ongelmista oli aistittavissa jo kymmenkunta vuotta sitten, jolloin ympäristöministeriön suuntaan esitettiin toiveita kokonaisvaltaisemmasta suunnittelusta.
Lisää epävarmuutta tuo se, että hankkeiden suoria vaikutuksia metsäpeuran kannan kehitykseen on vaikea arvioida. Vaikutukset ovat usein monimutkaisia, epäsuoria ja näkyvät vasta myöhemmin.
Akordin mukaan tapaus kertoo laajemmin vihreän siirtymän ongelmista: haasteet eivät koske vain metsäpeuraa ja tuulivoimaa.
