Poronhoitoalueen ulkopuolella haettavana on 154 kaatolupaa. Pelkkä kannanhoito ei enää riitä luvan perusteeksi.
Metsästäjillä on edelleen halua karhujahtiin, vaikka näyttää siltä, että ensi syksyn metsästys jää vähäiseksi valitusten vuoksi.
Runsaasta karhukannastaan tunnetussa Pohjois-Karjalassa lupia on haettu kaikilla lupa-alueilla.
– Pitää osoittaa, että ainakin haetaan, vaikka haettavana olevat lupamäärät ovatkin pieniä. Ollaan kuitenkin mukana ja katsotaan, miten sitten käy, Pohjois-Karjalan karhulupien yhteyskoordinaattori Matti Törrönen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kiintiön mukana Suomessa saisi 20. elokuuta alkavalla metsästyskaudella tappaa 224 karhua, joista poronhoitoalueen ulkopuolella 154 karhua.
Törrösen mukaan Pohjois-Karjalassa pystyttäisiin helposti käyttämään vaikka koko poronhoitoalueen ulkopuolinen kiintiö. Vuonna 2021 maakunnassa kaadettiin 198 karhua.
Poronhoitoalueen ulkopuoliset luvat myöntää hakemusten perusteella Suomen riistakeskus. Maa-ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari pitää selvänä, että jokaisesta luvasta tullaan valittamaan oikeuteen.
Hakemus on perusteltava tarkasti
Karhunmetsästystä perusteltiin aikaisemmin kannanhoidollisilla syillä. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin linjasi viime syksynä, ettei pelkkä kannansäätely ole riittävä syy tappaa EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia karhuja.
Tänä vuonna hakemuksia on Törrösen mukaan perusteltava tarkemmin muun muassa vahinkojen ennaltaehkäisyllä.
– Se on riistakeskuksellekin iso haaste myöntää niitä, hän sanoo.
Tämän myöntää erikoissuunnittelija Matti Kervinen riistakeskuksen Pohjois-Savon aluetoimistosta.
– Sellaisiin lupamääriin, joihin takavuosina totuttiin, ei ole kyllä näillä näkymin ihan hetkeen paluuta.
Kaikkia havaintoja ei kirjata
Karhukanta kasvoi Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuodesta 20 prosentilla noin 2100 yksilöön. Kasvu on näkynyt muun muassa Lieksassa, jossa on tehty paljon havaintoja pihoilla ja pelloilla liikkuvista karhuista.
Myös Pohjois-Savossa karhukanta on ollut kasvussa. Matti Kervisen mukaan havaintoja on tänä keväänä kirjattu kuitenkin 20 prosenttia viime vuotta vähemmän.
– Mutta jonkun verran on tietynlaista kirjaamattomuutta myös tiedossa, eli että ei syystä tai toisessa haluta niitä tietoja tallentaa, hän sanoo.
Karhukannan seuranta perustuu vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin. Suurin osa heistä on metsästäjiä. Tutkijat pelkäävät, että kannan seuranta vaikeutuu, jos metsästyksen loppumisen myötä loppuu myös kiinnostus vapaaehtoistyöhön.
Kanta voisi kaksinkertaistua
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola arvioi, että karhukanta voisi ilman metsästystä kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa. Tämä tarkoittaisi kannan kaksinkertaistumista reiluun 4000 yksilöön kahdeksassa vuodessa.
– Tässä puhutaan puhtaasti ekologisista ja biologisista kasvun rajoista, Kojola sanoo.
