keskiviikko, 4 joulukuun

Metsästäjäliitto on julkaissut suomalaisen metsästyskoiran ”kuolinilmoituksen”. Se on osa koko syksyn käynnissä ollutta kampanjaa suden kannanhoidollisen metsästyksen puolesta.

Sosiaalisessa mediassa on voinut viime aikoina törmätä suomalaisen metsästyskoiran ”kuolinilmoitukseen”. Siinä kerrotaan koiran kuolleen suden tappamana yhteisellä jahtireissulla.

Ilmoituksen takana on Metsästäjäliitto. Toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan se on lähettänyt syksyn aikana mediaan aktiivisesti tiedotteita susien tappamista ja raatelemista koirista.

Kuolinilmoitus kuuluu samaan jatkumoon.

– Susien ihmis- ja koirapelko on oleellisesti heikentynyt. Susien hallitsemat metsästysalueet kasvavat, ja koiravahingot estävät käytännössä metsästyksen näillä alueilla, Silpola sanoo.

Kampanjointi tähtää siihen, että suden kannanhoidollinen metsästys sallittaisiin Suomessa. Suurpetojen metsästys mainitaan myös hallitusohjelmassa, mutta asia ei ole edennyt metsästäjien toivomalla tavalla.

Torstaina julkaistua suurpetotyöryhmän esitystä liitto pitää riittämättömänä.

– Olemme lähettäneet tätä samaa viestiä myös kansanedustajille. Sudella on paikkaansa Suomen luonnossa, mutta ei kuitenkaan ihmisten asumusten liepeillä, Jaakko Silpola sanoo.

Silpola viittaa Riistakeskuksen tilastoihin. Pihahavaintoja susista kirjataan vuosittain noin 3 000.

Petovahinko on harvinainen kuolinsyy

Metsästäjäliiton kampanja on huomattu myös Suomen luonnonsuojeluliitossa, sanoo ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.

Kuluneen vuoden aikana metsästäjät ovat tiedottaneet jokaisesta suden koiralle aiheuttamasta vahingosta, usein kuvien kanssa.

– Se luo väärää kuvaa tilanteesta. Vain 0,1 prosenttia metsästyskoirien kuolemista johtuu suurpedoista, kun esimerkiksi 12,5 prosenttia johtuu liikenteestä, Koljonen sanoo.

Suden lisäksi koiria ovat tappaneet muun muassa karhu, ilves ja kyy.

Tiedot koirien kuolinsyistä löytyvät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Koljosen mukaan metsästäjät ovat tilastojen mukaan koiran elämälle suurempi uhka kuin sudet.

– Koiria lopetetaan, jos niillä ei ole riittävää riistaviettiä tai niiden koulutus epäonnistuu muuten. Metsästyksen yhteydessä koiria myös kuolee luoteihin ja jää liikenteen uhreiksi. Näistä ei kuitenkaan tehdä kuolinilmoituksia lehteen, Koljonen sanoo.

Esimerkiksi hän ottaa yleisen metsästyskoirarodun harmaa norjanhirvikoiran. Jalostustietojärjestelmän mukaan vuosina 2015–2020 kaksitoista koiraa kuoli petovahingon uhrina, 103 tapaturman tai liikennevahingon vuoksi ja 32 lopetettiin, koska ne eivät soveltuneet käyttötarkoitukseensa.

Lisäksi 44 koiraa lopetettiin muista syistä. 71 koiran kuolinsyytä omistaja ei ilmoittanut.

Metsästäjäliiton Jaakko Silpola näkee ison eron susivahinkojen ja muiden koiran hengen vieneiden onnettomuuksien välillä.

Kun muissa koiran kuolinsyy on tapaturma, Silpolan mukaan sudet pyrkivät aktiivisesti vahingoittamaan koiraa.

– Kaikissa koiraroduissa ja muissakin eläinlajeissa joudutaan lopettamaan yksilöitä. Harvalla on mahdollisuutta pitää useaa käyttötarkoitukseen soveltumatonta lemmikkiä, lajiin katsomatta, Silpola sanoo.

Susivahinkojakin tapahtuu erityisesti juuri metsästyksen aikana, kun koirat päästetään vapaaksi metsään.

Hannes Koljonen muistuttaa, että metsä on susien koti.

– Susivahinkoja voidaan estää esimerkiksi erilaisilla liiveillä, kelloilla ja olemalla koiran lähellä auttamassa, jos jotain tapahtuu.

Metsästäjät korostavat usein, kuinka koira on kuin perheenjäsen.

Koljonen sanoo toivovansa, että sitä myös kohdeltaisiin perheenjäsenenä.

– Eli pidetään huolta koiran hyvinvoinnista ja turvallisuudesta niin metsästyksessä kuin kotipihassa, Koljonen sanoo.

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa oli maaliskuussa 277–321 sutta. Määrä on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Suomalaiset suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltuja lajeja, joiden metsästys on lähtökohtaisesti kielletty.

Euroopan villieläinten suojelusta vastaava komitea hyväksyi tiistaina suden suojelustatuksen alentamisen täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi, Euroopan neuvosto kertoo.

Jaa.
Exit mobile version