Puolueilla on ollut vaikeuksia saada ehdokkaita listoilleen, ja etenkään miesten kohdalla tässä ei ole onnistuttu. Miesehdokkaiden määrä on nyt ennätysmatala.
- Nanna Särkkä
- Malin Ekholm
- Linus Lång
- Petter West
Kevään vaalit ovat ainutlaatuiset. Kuntien tehtävät ovat muuttuneet merkittävästi sitten edellisten vaalien, kun hyvinvointialueet ovat ottaneet sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimen hoitaakseen. Suomessa käydään myös ensimmäistä kertaa kunta- ja aluevaalit samaan aikaan.
Perkasimme lopulliset ehdokaslistat ja katsoimme, ketkä haluavat olla päättämässä muun muassa kouluista, hoidosta ja hoivasta tulevat neljä vuotta.
Lähes kaikki aluevaaliehdokkaat ovat mukana myös kuntavaaleissa
Kaikkiaan 30 823 henkilöä haluaa päättämään paikallisista asioista. Kunnanvaltuustoon haluaa kaikkiaan 29 950 ja aluevaltuustoon 10 097. Molemmissa vaaleissa on ehdolla 9 224 henkilöä. 91 prosenttia aluevaaliehdokkaista on siis ehdolla myös kuntavaaleissa.
Verrattuna vuoden 2021 kuntavaaleihin äänestäjillä on 5 677 ehdokasvaihtoehtoa vähemmän. Tarjolla olevien kunnanvaltuustopaikkojen määräkin on vähentynyt: 61 kunnassa valtuutettujen määrää pienenee yhteensä 273:lla. Kaikkiaan kunnanvaltuutettuja valitaan nyt 8 585, mikä on 1,6 prosenttia vähemmän kuin neljä vuotta sitten.
Aluevaaleissa reilut 10 000 ehdokasta kilpailee yhteensä 1 379 valtuustopaikasta maan 21 hyvinvointialueella. (Helsingissä aluevaaleja ei järjestetä.)
Lähes kaikki kansanedustajat haluavat myös kunta- tai aluepäättäjiksi, 36 haluaa molemmiksi. 168 kansanedustajaa ja neljä europarlamentaarikkoa on ehdolla kevään vaaleissa.
Perussuomalaiset ja keskusta ovat menettäneet yhteensä yli 3 000 ehdokasta
Puolueet ovat saaneet tehdä parhaansa saadakseen ehdokkaita listoilleen. Etenkin kuntavaalien listojen täyttäminen on ollut vaikeaa.
Hankalinta se on ollut perussuomalaisille ja Liike Nytille. Perussuomalaisilla oli vuonna 2021 kuntavaaleissa lähes 6 000 ehdokasta, mutta nyt vain 3 705.
Myös keskustalla on kuntavaaliehdokkaita yli 800 vähemmän kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2021.
Aluevaaleissa ehdokasmäärien pudotus ei ole yhtä suurta, siellä RKP ja vasemmistoliitto ovat jopa kasvattaneet ehdokasmääriään edellisistä vaaleista.
Alla olevasta grafiikasta voit tutkia puolueiden ehdokasmäärien kehitystä. Valitse napista, kumpia vaaleja haluat tarkastella:
Jättävätkö miehet paikallispolitiikan?
Kun tarkastellaan ehdokkaiden sukupuolta, on selvää, että miesten kiinnostus niin kunta- kuin aluetason päätöksentekoa kohtaan on vähentynyt.
Kummissakin vaaleissa miesehdokkaita on edelleen enemmän kuin naisehdokkaita, mutta sekä miesten määrä että osuus on laskenut selvästi edellisistä vaaleista. Syy sille, että sukupuolijakauma tasapainottuu ei siis ole se, että yhä useampi nainen asettuisi ehdolla vaan että yhä harvempi mies tekee niin.
Kuntavaaleissa naisehdokkaiden osuus on 42,3 prosenttia, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Vuodesta 2004 lähtien sukupuolijako on ollut noin 40/60, ja tätä ennen miesten osuus oli vieläkin isompi.
Kunnista naisten osuus on suurin Merijärvellä ja pienin Utsjoella.
Aluevaaleissa sukupuolijakauma on jo lähes tasa-arvoinen: 47,7 prosenttia ehdokkaista on nyt naisia. Se on 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022. Naisten osuus on suurin Pirkanmaalla ja matalin Kainuussa.
Miehiä on ehdolla kuntavaaleissa 4 208 ja aluevaaleissa 495 vähemmän kuin edellisellä kerralla. Naisia on kuntavaaleissa ehdolla 1 469 vähemmän kuin viimeksi, mutta aluevaaleissa heidän määränsä on noussut kahdeksalla.
50-vuotiaiden juhlaa
Molemmissa vaaleissa ehdokkaiden keski-ikä on hieman yli 50 vuotta. Ehdokkaiden ikäjakaumassakaan ei ole merkittäviä eroja vaalien välillä. Vanhimmat ehdokkaat ovat 91-vuotiaita. Toinen heistä asuu Tuusulassa, toinen Mänttä-Vilppulassa.
Ensimmäistä vuottaan täysi-ikäisiä ja sitä kautta vaalikelpoisia, eli 18-vuotiaita on näissä vaaleissa ehdolla yhteensä 211.
Ikäjakauma antaa myös vihjeitä siitä, ketkä eivät asettuneet ehdolle näissä vaaleissa. Molemmissa vaaleissa kolmekymppisten määrä vähentynyt paljon ja myös 50-vuotiaita on vähemmän kuin aiemmin.
Kunnissa ehdokkaiden keski-ikä vaihtelee jopa 20 vuodella. Luhangassa ja Tuusniemellä se on yli 60 vuotta, kun taas Merijärvellä, Pyhännällä ja Luodossa 43–44 vuotta.
Huhtikuun tuplavaaleissa äänestetään kahteen eriväriseen äänestyslippuun. Ylen politiikan toimittaja Ari Hakahuhta esittelee ne alla olevalla videolla:
