Harkovan alue Muta roiskuu ja komentajan kirosanat lentävät, kun ukrainalaissotilaat juoksevat täysissä varusteissa sotaharjoitusalueella Kupjanskin alueella parinkymmenen kilometrin päässä etulinjasta.
Droonit pörräävät juoksuhautojen yläpuolella. Piinaavaan ääneen kannattaa totutella viimeistään nyt, sillä joillekin kyse on viimeisistä harjoituksista ennen rintamalle lähtöä.
– Sodankäynti muuttuu nyt nopeasti. Käytännössä joka viikko joutuu oppimaan uusia asioita, 43. mekanisoidun pataljoonan varakomentaja Oleh Grudzevytš sanoo.
Seuraava harjoituspiste on sankan savun peitossa. Sotilaat harjoittelevat evakuointia kaasunaamarit päässä. Venäläiset käyttävät Grudzevytšin mukaan yhä enemmän kaasukranaatteja, joilla he yrittävät savustaa ukrainalaiset poteroistaan.
Ukrainalaiset kaivavatkin nyt poteronsa kuten Vietnamin sodassa, eli siten, että niihin ei voi tiputtaa kranaattia ilmasta.
– Kukaan ei enää mene etulinjaan ilman kaasunaamaria, Grudzevytš sanoo.
Kaasunaamaritkaan eivät kuitenkaan auta, jos Ukrainalla ei riitä niille käyttäjiä.
– Pula sotilaista on todellinen. Monissa juoksuhaudoissa, joissa pitäisi olla kymmenen sotilasta, on ehkä kolme neljä sotilasta, sanoo toinen korkea-arvoinen sotilas, joka myös osallistuu harjoituksiin.
Hän haluaa pysyä nimettömänä.
Armeija ei motivoi
Ukraina ilmoitti lokakuun lopussa 160 000 sotilaan värväämisestä helmikuuhun mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa. Vielä kolme vuotta sitten laskettiin, että Ukrainassa oli yli kymmenen miljoonaa 25–60-vuotiasta miestä eli heitä, joilla Ukraina voisi täydentää armeijaansa. Lukema pieneni kuitenkin lähes miljoonalla heti sodan alussa, kun monet ukrainalaismiehet lähtivät maasta.
Sotaharjoituksia komentavan Viktorin mukaan armeija ei houkuttele ukrainalaisia, koska sen järjestämä koulutus on huonossa maineessa.
– He kokevat olevansa vain tykinruokaa, ja sitä he käytännössä ovatkin, Viktor sanoo.
Peruskoulutusjakso kestää vain 45 päivää. Lyhyt koulutus ei ole ollut riittävä tositilanteessa, ja moni maksanut siitä kovan hinnan. Samaan aikaan rintamakarkuruus on kasvanut.
Viktorin mukaan uudet tulokkaat eivät ole useinkaan erityisen motivoituneita. Mutta kun he oppivat asioita, myös motivaatio paranee.
– Jotkut jopa löytävät kutsumuksensa ja tajuavat juoksuhaudan valtaamisen olevan heidän juttunsa, Viktor sanoo.
Viktor on saanut sotilaskoulutuksensa Neuvostoliitossa. Hänen mukaansa moni asia toimi silloin paremmin.
– Pitäisi järjestää ainakin puolentoista vuoden pituinen koulutus, kuten Venäjällä. Senhän takia heillä on mistä ottaa, Viktor sanoo.
Sota Venäjän kanssa tulee jatkumaan vielä hyvin pitkään Viktorin mukaan. Siksi Ukrainan pitäisi valmistaa myös nuorukaiset tulevaan.
Katastrofaalinen väestönkehitys
Ukrainan miehistöpula on noussut yhä suuremmaksi puheenaiheeksi Venäjän edetessä vääjäämättömästi. Asia on alkanut hiertää myös Yhdysvaltain ja Ukrainan välejä, sillä Bidenin hallinto on kehottanut julkisesti Ukrainaa alentamaan kutsuntaiän 18-vuoteen. Yhdysvaltojen mukaan Ukrainan tulisi tehdä kipeitä ratkaisuja sotatilanteen muuttamiseksi.
Ukrainan mukaan heikko tilanne ei johdu miehistöpulasta vaan riittämättömästä aseistuksesta.
– He [kumppanit] puhuvat liikekannallepanosta, mutta todellinen ongelma koskee kymmentä prikaatia, joita kumppanimme eivät ole varustaneet. Olen pyytänyt jo yli vuoden ajan näiden prikaatien varustamista, Zelenskyi sanoi taannoin haastattelussa.
Kymmenen prikaatia käsittää noin 45 000 sotilasta.
Ukraina ei ole kutsunut alle 25-vuotiaita nuorukaisia rintamalle. Merkittävä syy lienee maan väestön kehityksessä.
– Jos otamme nämä nuoret miehet, joilla ei ole vielä lapsia, Ukrainalta viedään tulevaisuus, Ukrainan oikeusasiamies Dmytro Lubinets sanoi tuoreessa haastattelussa.
Myös Zelenskyi on sanonut, että päätös olisi Ukrainalle riskialtis. Keskustelun keskiössä oleva sukupolvi on lisäksi Ukrainan pienin. Ukrainan armeijan keski-ikä on samaan aikaan harvinaisen korkea, yli 40 vuotta.
Vaikka Zelenskyi reagoi Bidenin hallinnon kehotuksiin torjuvasti, aloittaa Ukraina tammikuussa kaikkien 18–25-vuotiaiden miesten sotilaskoulutuksen.
Venäjän hyökkäyssota on kiihdyttänyt Ukrainan katastrofaalista väestökehitystä entisestään. YK:n mukaan Ukrainassa asuu nyt 10 miljoonaa asukasta vähemmän kuin ennen vuotta 2022, eli enää noin 30 miljoonaa.
Värväystoiminta herättää närää
Toinen jännitteitä herättävä aihe Ukrainassa on ollut värväystoiminta. Kovaotteisista värvääjistä on kuvattu videoita sosiaaliseen mediaan, ja heidät esitetään usein huonossa valossa. Nimettömänä pysyttelevän ukrainalaiskomentajan mukaan se on paradoksaalista, sillä samaan aikaan armeijaa arvostetaan.
– Hehän ovat osa armeijaa. Lokakampaja värvääjiä kohtaan oli Venäjältä onnistunutta informaatiovaikuttamista, sanoo komentaja.
Ukraina on pyrkinyt modernisoimaan värväystoimintaansa luomalla sovelluksen, jossa armeijaan liittyvät saavat valita itse sijoituspaikkansa ja sotilastehtävänsä. Lokakuusta lähtien eri sotilasyksiköt ovat saaneet myös värvätä itsenäisesti. Ukrainan kaduilla näkeekin nyt paljon mainosjulisteita, joissa houkutellaan sotilaita liittymään tiettyyn yksikköön.
Ukraina kamppailee kuitenkin aikaa vastaan. Joukot ovat uupuneita, eikä monikaan ole päässyt lomille.
Viktorin mukaan Ukrainaa vaivaa lannistunut ilmapiiri, ja siitä hän syyttää maan hallintoa.
– Esimerkiksi tv:ssä pyörivä sotamaratoni pitäisi heittää hiivaattiin. Se on suorastaan kansan vihollinen, Viktor tulistuu.
Viktor viittaa Ukrainan tv:ssä ympäri vuorokauden pyörivään, sotaa käsittelevään lähetykseen, jossa Ukrainan menestys näytetään Viktorin ja monen muun ukrainalaisen mielestä liian myönteisessä valossa. Se etäännyttää kansan karusta tilanteesta, Viktor sanoo.
– Tämä on poliittista sensuuria. Jos on tappioita, niin pitää kertoa, että niitä on. Meidän pitää saada tietää, miten asiat ovat, vaikka sotasensuurillakin on paikkansa, Viktor jatkaa.
Samalla jännitteet kasvavat Ukrainan sisällä. Moni sotilaas kokee yhä suurempaa epäoikeudenmukaisuutta, kun Kiovassa ja muissa kaupungeissa eletään heidän mukaansa kuin sotaa ei olisi olemassa.
– Sota on täällä. Sitä ei koeta tuonnempana, Viktor sanoo.
Samalla ukrainalaisten turhautuminen liittolaisia kohtaan on kasvanut. Pettymys Bidenin hallintoon on myös pääsyy, miksi suuri osa ukrainalaisista suhtautuu Yhdysvaltain tulevaan presidenttiin Donald Trumpiin optimistisesti. Tuoreen kyselyn mukaan jopa 44,6 prosenttia ukrainalaisista luottaa tulevaan presidenttiin. Osuus on korkein verrattuna vastaaviin kyselyihin muissa Euroopan maissa viime aikoina.
