Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan mukaan tutkinta on edistynyt niin, että epäiltyjä on saatu karsittua.
Pyhtäällä Kaakkois-Suomessa viime marraskuussa tapahtuneen murhan tutkinnassa on edistytty, kertoo tutkinnanjohtaja, keskusrikospoliisin rikoskomisario Kimmo Huhta-aho.
Hieman yli 40-vuotias mies löytyi kuolleena omakotitalon pihalta marraskuun 2023 alussa.
– Tutkinta on edistynyt niin, että olemme saaneet suljettua joitakin epäiltyjä ja tutkintalinjoja pois, Huhta-aho sanoo.
Hän ei kommentoi, onko poliisin tiedossa nyt yksi tai mahdollisesti useampia epäiltyjä.
Epäiltyihin on Huhta-ahon mukaan käytetty joissain tapauksissa pakkokeinoja tutkinnan aikana. Hän ei kysyttäessä tarkenna, millaisia pakkokeinoja on käytetty.
Laista löytyviä pakkokeinoja ovat esimerkiksi kiinniotto, pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto.
Ainakin yksi henkilö on ollut vangittuna tutkinnan alkuvaiheessa. Hänet vapautettiin muutaman päivän jälkeen.
Poliisi on myös tarkistanut tutkinnan tähänastisia vaiheita. Joissain asioissa on Huhta-ahon mukaan palattu niin sanotusti lähtöruutuun.
– Poliisille tulee havaintoja eri tavalla, kun ei olla kaupunkiolosuhteissa. Tutkinta ja silminnäkijöiden puhuttaminen on jalkatyötä, jota tehdään pitkällä aikavälillä.
Poliisitarkastaja: Ensitoimet tärkein asia henkirikoksen selvittämisessä
Henkirikosten selvitysprosentti on Suomessa ollut huomattavan korkea.
Rikoksen selvittäminen kuitenkin hankaloituu, jos tutkinta venyy, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen.
Heikkinen ei ota kantaa Pyhtään murhatutkimuksiin, vaan kommentoi henkirikosten tutkintaa yleisesti.
Hänen mukaansa tärkeintä henkirikoksen selvittämisessä ovat ensitoimet.
Ensitoimiin kuuluu esimerkiksi rikospaikan tutkinta, edeltäneiden tapahtumien selvittäminen ja uhrin kanssa tekemisissä olleiden puhuttaminen.
– Murha-ase voi löytyä rikospaikalta, tai epäillyn jäljiltä voi paljastua jotain, mikä yhdistää tämän uhriin. Esimerkiksi epäillyn puhelintiedot saattavat johtaa tietyille tutkintalinjoille, Heikkinen sanoo.
Niukka tiedottaminen voi Heikkisen mukaan mahdollisesti tarkoittaa, että uutta tietoa ei yksinkertaisesti ole.
– Poliisilla voi myös olla tietoja, jotka vain tekijä voi tietää. Sellaisia ei saisi missään nimessä julkaista, koska se voi vesittää tutkinnan. Poliisi voi myös käyttää julkaistavia tietoja hyväkseen ja yrittää saada tekijän näin paljastamaan itsensä.
