Mika Murasen tapauksen jälkeen asevelvollisuuslakia on muutettu niin, että se huomioi myös turvallisuuskysymykset.
Kolmoissurmasta Kotkan Karhulassa tulee kuluneeksi 30 vuotta. Mika Muranen murhasi kolme ihmistä aseenaan varsijousi ja rynnäkkökivääri.
Murhan tapahtumapaikka oli Karhulan omakotitaloalue. Vuosi oli 1994. Muranen oli suorittamassa tuolloin varusmiespalvelustaan Kymen ilmatorjuntarykmentissä naapurikaupunki Haminassa. Hän oli poistunut sieltä luvatta kivääri mukanaan.
Tekojensa jälkeen Muranen päätyi poliisin kanssa ajojahtiin, jonka päätteeksi hän antautui itse. Jahti kesti vuorokauden ajan.
Asevelvollisuuslaki muuttui
Tapaus herätti keskustelua siitä, miten henkilö sai käydä varusmiespalvelusta, vaikka terveydenhuolto oli määritellyt hänet vaaralliseksi ja aggresiiviseksi.
Ennen palvelustaan Mika Muranen oli ollut hoidossa mielisairaalassa ja häntä pidettiin vaarallisena potilaana. Muranen oli myös uhkaillut naapureitaan ja saanut häiriköinnistään käräjäoikeuden tuomion.
Hänen palveluksensa oli jo keskeytetty kerran aikaisemmin luvattomien poistumisten vuoksi. Tästä huolimatta hän sai aloittaa asepalveluksensa uudelleen. Murasella oli palveluksessa pääsy asekaapille toimiessaan päivystäjänä, jonka vuoksi kiväärin anastaminen oli mahdollista.
Nykyisessä asevelvollisuuslaissa asevelvollinen voidaan vapauttaa palveluksesta, jos hänet nähdään vaarallisena palvelusturvallisuudelle eli jos hän on syyllistynyt esimerkiksi uhkailuun tai vakavaan väkivaltarikokseen. Laki tuli voimaan 2007. Tätä ennen henkilö voitiin vapauttaa palveluksesta terveydellisistä syistä.
Puolustusvoimien pääesikunnan oikeudellinen osasto kertoo, että ennen lain voimaantuloa oli ilmennyt tilanteita, joissa asevelvollisen henkilön hyväksyminen palvelukseen olisi riski sekä palvelustovereille että puolustusvoimille.
Siksi pidettiin tarkoituksenmukaisena, että laissa on selkeä säännös, jonka nojalla asianomainen voidaan tarvittaessa vapauttaa palveluksesta.
Ihmisten taustat tiedossa
Muutoksia on tullut myös asevelvollisen terveystietojen saantiin.
Ylen vuoden 1994 haastattelussa Puolustusvoimien mielenterveystyön ylilääkäri Matti Ponteva kertoi, että puolustusvoimilta puuttui tietoja polisiilta ja sosiaaliviranomaisilta. Päätös siitä, että Muranen sai aloittaa palveluksensa uudelleen tehtiin ilman näitä tietoja.
Nykyään puolustusvoimilla on mahdollisuus saada tiedot asevelvollisen taustoista. Tämän mahdollistaa 2019 asetettu laki.
Asevelvollisen terveystiedot voidaan pyytää poliisilta, oikeushallinnolta sekä terveydenhuoltoviranomaisilta.
Lisäksi terveydenhuollon ammattilainen tarkastaa asevelvollisen. Velvolliselle tehdään myös soveltuvuuskoe.
Rikollisuus ei ole este asepalvelukselle
Vuonna 2014 puolustusvoimien julkaisemassa mielenterveysoppaassa kerrotaan, että aiemmin rikoksiin syyllistyneet menestyvät varusmiespalveluksessa keskimäärin muita huonommin, syyllistyvät usein kuririkkomuksiin ja käyttävät tavallista runsaammin terveyspalveluja.
Suuri osa heistä suorittaa kuitenkin palveluksensa rikkeittä.
Oppaan mukaan ketään ei tule etukäteen leimata ennen palvelusta aiemman taustan ja epäonnistumisten perusteella, vaan kaikille tulee periaatteessa suoda samat mahdollisuudet.
Rikollisen taustan laatu tulee kuitenkin ottaa huomioon palvelusta järjestettäessä.
