KAJAANI. Päätös piti tehdä sekunneissa. Kaksi sutta oli Mika Nuulamon Vote-koiran kimpussa. Nuulamo kertoo, että saksanseisoja Vote oli jo alistunut tilanteeseen.
Nuulamo latasi aseen ja ampui ohi. Sudet pysyivät koiran kimpussa. Nuulamo ampui uudelleen. Toinen susista kaatui, toinen lähti karkuun. Koira palasi hetkessä isäntänsä jalkoihin.
Kanalinnustamassa olleen miehen reissu loppui lyhyeen, kun hän ampui toisen saksanseisojaansa jahdanneen suden Kajaanissa lokakuussa 2024.
Nyt Nuulamo palaa reilun vuoden takaisiin tapahtumiin. Nuulamon kertomuksen lisäksi Yle on tutustunut syyttäjän asiakirjaan päätöksestä.
– En ollut koskaan aiemmin ajatellut edes tällaista mahdollisuutta.
Nuulamo oli ajatellut, että seisojan kanssa ei tarvitse olla yhtä varuillaan kuin ajavien koirien kanssa. Saksanseisoja pysyy lähempänä metsästäjää kuin ajavat koirat.
Katso alla olevalta videolta, kuinka tilanne Nuulamon mukaan eteni metsällä:
Jälkikäteen Nuulamo on käynyt läpi tilannetta muiden metsästäjien kanssa.
– Kolmesta viiteen sekuntiin kaikki oli tapahtunut. Ei siinä kerennyt kummempaa miettiä, kuin että koiraa on suojeltava.
Suden ampumisen jälkeen Nuulamo soitti hätäkeskukseen ja sai ohjeet odotella poliisia. Muutaman tunnin odottelun jälkeen poliisi tuli paikalle.
Poliisi kuulusteli Nuulamon heti. Sen jälkeen asia eteni syyttäjälle.
Pohjois-Suomen aluesyyttäjä teki alle kuukausi tapahtumien jälkeen asiasta syyttämättäjättämispäätöksen. Siinä todettiin Nuulamon toimineen pakkotilanteessa. Vastaavia tilanteita on Suomessa joka vuosi.
– Päätös oli helpottava. En kokenut tehneeni mitään väärää.
Tämä juttu kertoo Nuulamon tapauksesta ja siitä, mihin Suomessa 2020-luvulla kuolleet 372 sutta ovat menehtyneet.
Metsästäjien tulee tuntea pakkotilaa koskeva laki
Myös Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen sanoo, että Nuulamo toimi tilanteessa oikein.
Pohjolainen on toiminut metsästysrikosten parissa noin parikymmentä vuotta. Vastaavanlaisia tapauksia on tullut vastaan viime vuosina Itä-Suomessa vuosittain yhdestä kolmeen.
Petokantojen kasvun myötä Pohjolainen arvioi tapausmäärien kasvavan.
Suurin osa ihmisen aiheuttamista susikuolemista ei etene oikeuteen.
Yle pyysi tietoja vastaavista tapauksista Manner-Suomen syyttäjänvirastolta. Niitä löytyi reilu kymmenkunta 2020-luvulta.
Oikeusrekisterikeskuksen haulla löytyi puolenkymmentä tapausta, jotka olivat menneet 2020-luvulla käräjille. Yhdessäkään niistä ei ollut kyse niin sanotusta pakkotilasta, jossa on kyse omaisuuden eli tekijän omistaman eläimen puolustamisesta.
Syyttäjän tai oikeusrekisterikeskuksen haku ei kumpikaan ole täysin aukoton.
Suden ampuminen pakkotilanteessa on sallittua vain äärimmäisessä, aidosti välittömässä vaarassa, kun muuta keinoa tilanteen ratkaisemiseksi ole.
– Tilanne pitää miettiä etukäteen. Hyökkäys pitää yrittää estää ensisijaisesti esimerkiksi pelästyttämällä, varoituslaukauksella tai koiran luo menemällä.
Poliisi varautuu aktivismiin, kun susilaki muuttuu
Mika Nuulamo kertoo, että kuluneen syksyn kanalinnustusreissut seisojien kanssa ovat suuntautuneet entistä enemmän poronhoitoalueelle.
– Siellä on vähän turvallisempaa. Ei ole noita petoja ihan niin paljon.
Vuodenvaihteen jälkeen on tarkoitus aloittaa sudenmetsästys Suomessa. Hallitus kaavaili antavansa luvan 65 suden kaatamiseen, mutta lopulta lupa tuli sataan suteen.
Myös poliisi on varautunut muutokseen. Pohjolainen arvioi, että metsästyksen aloittaminen Suomessa voi mahdollisesti johtaa häiriöihin ja lainvastaisiin tekoihin. Hän viittaa erityisesti Ruotsin kokemuksiin, joissa suden metsästyksen yhteydessä on esiintynyt kansalaisaktivismia, ilkivaltaa ja metsästyksen häirintää.
– Petopolitiikka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Kansalaisaktivismi ja jopa ilkivalta ovat mahdollisia. Sosiaalisessa mediassa aihe herättää voimakkaita tunteita eri osapuolilla ja välillä myös uhkauksia ja maalittamista, Pohjolainen summaa.
Yli 370 kuollutta sutta 2020-luvulla
2020-luvulla Suomessa on tilastoitu 372 suden kuolema. Yli 200 niistä on metsästetty vahinkoperusteisella luvalla poronhoitoalueella. Lopuistakin suurin osa on kuollut ihmisen toiminnan seurauksena.
Susia on kuollut esimerkiksi auto- ja junaonnettomuuksissa. Yhdeksän suden kohdalla 2020-luvun tilastoissa lukee ”lopetettu poliisin määräyksellä toistuvien pihakäyntien takia”. Muutamia on löydetty kuolleena ilman, että epäillään esimerkiksi liikenneonnettomuutta.
Virallista tilastoa susikuolemista pitää Riistakeskus. Osan kuolleista susista tutkii Ruokavirasto.
Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen ei usko, että näissä luvuissa on kaikki kuolleet sudet.
Salametsästystä tapahtuu hänen mukaansa edelleen. Vain harvat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon, ja esille tulleiden rikosten tutkinta on vaikeaa.
Riistakeskuksen mukaan tilastosta voi puuttua myös osa luonnollisista kuolemista.
Yksi asia on varma: susi herättää tunteita, ja jokainen tapaus lisää paineita sekä metsissä että yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Nuulamo kertoo, ettei tapahtunut ole vaikuttanut sittemmin häneen.
Nuulamo ei kadu tekoaan. Hän perustelee asiaa sillä, että koirat ovat hänelle perheenjäseniä. Niitä on vuosia koulutettu ja niiden kanssa on metsästetty.
– Varmaan tekisin uudelleen ihan samalla lailla.
