Venäjä on aloittanut Valko-Venäjällä uuden, entistä vahvemman venäläistämisprojektin, jonka seurauksena valkovenäjän kieli uhkaa näivettyä.
Näin sanoo valkovenäläis-saksalainen tutkija Alexander Friedman. Hän on seurannut kotimaansa kielipolitiikan kehittymistä Saksan Düsseldorfista käsin yli 20 vuotta, ja viimeaikainen kehitys huolestuttaa häntä.
– Venäläistämisaalto näkyy nyt kaikkialla Valko-Venäjällä, historiantutkija sanoo.
Syyskuussa uutistoimisto AP kertoi 15-vuotiaasta Mikalaysta, joka hämmästyi, kun koulun henkilökunta alkoi kutsua häntä uudella nimellä. Mikalayn sijaan opettajat olivat alkaneet puhutella nuorta Nikolaiksi eli käyttää Mikalay-nimen venäläistä versiota.
Tutkijan mukaan ilmiö on loogista jatkoa pidempiaikaiselle kehitykselle.
Venäläistämistahti on kiihtynyt
Venäjä alkoi laajentaa taloudellista, poliittista ja kulttuurista valtaansa Valko-Venäjällä vuonna 1994, kun Aljaksandr Lukašenka astui valtaan.
– 1990-luvun lopussa valkovenäläisten nimiä passeissa ryhdyttiin venäläistämään niin sanotuista käytännön syistä. Kansalaisille perusteltiin, että yhtenäiset nimet helpottaisivat matkustamista Venäjälle.
Sen jälkeen venäläistämistahti on kiihtynyt ja levinnyt koko yhteiskuntaan, tutkija toteaa.
Nykyään vain alle yhdeksän prosenttia valkovenäläisistä opiskelijoista saa opetusta äidinkielellään. Vielä 1990-luvulla luku oli 40 prosenttia.
Friedman muistaa, kuinka hän 1990-luvun lopussa opiskeli historiaa Valko-Venäjän valtionyliopistossa. Tutkijan mukaan silloin oli mahdollista opiskella koko tutkinto valkovenäjäksi.
– Nykyään se ei ole mahdollista. Valkovenäjän kieltä opiskellaan vain peruskoulussa. Jos haluaa korkeakoulututkinnon, se pitää suorittaa venäjäksi.
Valko-Venäjä ajautui Venäjän vaikutuspiiriin
Sekä valkovenäjä että venäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Valkovenäjän sanasto kuitenkin eroaa venäjästä huomattavasti.
Valko-Venäjällä on pitkä historia osana Liettuan suurruhtinaskuntaa ja Puolan kuningaskuntaa. 1700-luvulla Valko-Venäjä siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa ja myöhemmin osaksi Neuvostoliittoa.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvulla Valko-Venäjä koki voimakkaan kansallisen heräämisen. Sama tapahtui Ukrainassa.
Molemmat maat olivat kiinnostuneita lännen tarjoamista mahdollisuuksista, mutta Venäjän hallinto näki Ukrainan ja Valko-Venäjän lähentymisen lännen kanssa uhkana itselleen.
1990-luvun lopussa Venäjä alkoi perustaa Valko-Venäjälle ja Ukrainaan venäläismielisiä järjestöjä, koulutusohjelmia ja kulttuuriprojekteja. Kreml myös tuki Venäjä-myönteisiä poliitikkoja.
Toisin kuin Valko-Venäjä, Ukraina pyrki aktiivisesti torjumaan Venäjän sekaantumisen itsenäisen valtion asioihin. Tilanne eskaloitui vuonna 2022, kun presidentti Vladimir Putin aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.
Friedmanin mukaan Venäjä tekee Valko-Venäjällä nyt sen, mitä se ei onnistunut saamaan päätökseen Ukrainassa.
– Venäjä on käytännössä tehnyt Valko-Venäjästä vasallivaltionsa. Putin sanelee Valko-Venäjän sisä- ja turvallisuuspolitiikkaa. Venäjä on jopa vienyt joukkojaan ja ohjuksiaan Valko-Venäjän maaperälle ja käyttää maata tukialueena hyökkäyksessä Ukrainaan, tutkija sanoo.
Kreml on ottanut Venäjä-myönteisen presidentti Lukašenkan suojelukseensa. Venäjä tuki Lukašenkaa, kun Valko-Venäjän oppositio järjesti suurmielenosoituksia presidenttiä ja vaalivilppiä vastaan vuonna 2020.
Friedmanin mukaan kaikki tämä vaikuttaa myös kieleen.
– Lukašenka väheksyy isänmaansa kieltä ja kulttuuria avoimesti. Hän on sanonut, että valkovenäjäksi ei voi ilmaista mitään merkittävää. Hän pitää vain venäjää ja englantia vahvoina kielinä, Friedman selittää.
Yli 30 vuotta kestäneen presidenttiytensä aikana Lukašenka on muun muassa tehnyt venäjästä virallisen kielen valkovenäjän rinnalle ja luopunut Valko-Venäjän kansallissymboleista.
Valkovenäjästä tuli opposition kieli
Vuoden 2020 protestien jälkeen Lukašenka on mieltänyt valkovenäjän kielen ja vahvan valkovenäläisen kansallistunteen uhkiksi valtansa jatkumiselle.
Yksi syy tähän on se, että valkovenäjästä on tullut leimallisesti opposition kieli.
Oppositio otti valkovenäjän kielen ja maan vanhan valkopunaisen lipun symboleikseen. Niillä oli keskeinen rooli vuoden 2020 massaprotesteissa, jotka Valko-Venäjän hallinto tukahdutti väkivaltaisesti.
Siksi presidentti on tehnyt valkovenäjän käyttämisestä yhä hankalampaa, tutkija selittää.
Friedmanille kuten monelle tavalliselle valkovenäläiselle oma kieli on ylpeyden aihe. Siitä huolimatta valkovenäjän kielen käyttö vähenee.
Vain Baltian vastaisilla rajoilla ja maaseudulla valkovenäjää puhutaan edelleen enemmän kuin venäjää.
Friedmanin mukaan viranomaisasiat täytyy nykyään hoitaa venäjäksi. Myös lähes kaikki media on venäjänkielistä. Hallituksen virkamiehet käyttävät työssään venäjää, ja Lukašenka puhuu julkisesti lähinnä venäjää.
YK:n Valko-Venäjän ihmisoikeuksien erityisraportoija Anaïs Marin on todennut, että Lukašenkan hallinto syrjii valkovenäjänkielisiä.
Myös Saksassa asuva tutkija Friedman on havainnut saman.
– Esimerkiksi monet asiantuntijat eivät uskalla puhua valkovenäjää syrjinnän pelossa.
Vaikka nykyhallinnon alla kieli jatkaa näivettymistään, Friedman ei usko, että se olisi katoamassa täysin.
Hän on myös toiveikas.
– Valkovenäjän kieli elpyisi nopeasti, jos demokraattiset voimat pääsisivät valtaan, Friedman sanoo.
