Venäläismediat uutisoivat tiistaina Venäjän puolustusministeriön kaavailevan Suomen ja Liettuan vastaisten merirajojen uudelleenmäärittelyä.
Tässä vaiheessa on hyvin epäselvää, mistä Venäjän puolustusministeriön kaavailuissa Suomen ja Liettuan vastaisten merirajojen uudelleenmäärittelyssä on kyse.
Esitimme tilanteesta neljä kysymystä merioikeuden asiantuntijalle. Kysymyksiin vastaa Åbo Akademin merioikeuden professori Henrik Ringbom.
1. Voiko Venäjä yksipuolisesti uudelleen määrittää sen ja naapurimaiden välisiä merirajoja?
– Tästä tiedetään hyvin vähän, mitä Venäjä aikoo tehdä.
– Se voi olla mitä tahansa aika vaatimatonta, esimerkiksi Venäjän omien perusviivojen uudelleenrajoittamista. Tai kyse voi olla hyvinkin vaikeista asioista, jotka liittyvät naapurimaiden merialueiden muuttamiseen, ja kaikkea näiden väliltä.
– Lähtökohta on Suomen kansainvälisessä merioikeudessa se, että tällaiset asiat hoidetaan yhdessä, jos useamman merivaltion alueesta on kyse. Tämä on erityisen tärkeää tietysti Suomen tilanteessa, kun meillä on ollut yhteisiä rajoja jo vuosikymmeniä.
– Kansainvälisen merioikeuden mukaan niitä ei voi lähteä yksipuolisesti muuttamaan ilman neuvotteluja ja keskusteluja Suomen kanssa.
2. Miten merirajoista yleisesti sovitaan? Mitä esimerkiksi nämä rajat on määritelty, joista nyt puhutaan?
– Me emme tiedä, mistä rajoista puhutaan, merialueita on useita.
– On sellaisia, jotka ovat pelkästään valtion sisällä. Sitten on aluemeri, joka voi olla enintään 12 meripeninkulmaa rantaviivasta tai perusviivasta. Nyt emme tiedä, minkälaisista vyöhykkeistä on kyse.
– Mikäli asia koskee myös naapurimaiden valtioita ja puhutaan alueiden muuttamisesta, niin YK:n merioikeusyleissopimuksessa on artikla, jonka mukaan nimenomaan näistä asioista pitää sopia naapurimaiden kanssa.
3. Onko olemassa tapauksia, joissa toinen valtio olisi päättänyt rajoista yksipuolisesti?
– Yleensä tällaisia vaatimuksia tehdään alueista, jotka ovat kiistanalaisia. Mutta on toki esimerkkejä sellaisista rajoista, jolloin joku valtio yksipuolisesti lähtee muuttamaan.
– Yksi esimerkki on tämä sama Venäjä, joka Asovanmerellä päätti, ettei se ole enää Ukrainan ja Venäjän meri, vaan se on Venäjän meri.
– Sitten on Etelä-Kiinan meri, missä Kiina on tehnyt vaatimuksia jo pidemmän aikaa salmista, jotka muiden naapurimaiden mielestä eivät kuulu Kiinan alueeseen. Kyllä näitä esimerkkejä on. Mutta se on hyvin harvinaista, että ne koskevat tällaisia kiistattomia rajoja.
– Itämeri on ollut historiallisesti aika erikoinen merialue siinä mielessä, että suurimmalta osin näistä vyöhykkeistä ja rajoista on päästy sopuun vuosia sitten. Tällä alueella ei ole ollut paljoa tällaisia merialuekiistoja.
4. Rajojen siirtäminen ei kuulosta hyvältä. Miten tällainen toimi on luokiteltu merioikeuden näkökulmasta?
– Mikäli tässä on nyt kyse siitä, että Venäjä haluaisi siirtää Suomen ja Venäjän välistä rajaa, niin kyse on hyvin vakavasta asiasta.
– Valtion suvereenialue on tärkeimpiä periaatteita kansainvälisessä oikeudessa. Mutta me emme tiedä, mistä on kyse.