Valtionavustusten leikkaus uhkaa lopettaa Mikkelin ammattiteatterin toiminnan. Rahoituksen supistumisen lisäksi teatteria uhkaa teatteritalon huonokuntoisuus.
– Jos rahoitusta ei saada kuntoon, Mikkelin teatterin toiminta nykyisessä laajuudessaan lakkaa viimeistään 2028, Mikkelin teatterin hallintojohtaja Jaana Aholainen sanoo.
Hallituksen kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset vievät Mikkelin teatterin rahoituksesta yli 100 000 euroa ensi vuonna. Jo nyt teatterin talous on vedetty mahdollisimman tiukalle.
Teatterin katsojamäärät ovat suhteellisen hyvät. Lipputulot kuitenkin tuottavat teatterin tuloista noin 20 prosenttia. Loput kustannukset katetaan valtion ja kaupungin lahjoituksilla.
Jos me suomalaiset emme tee suomalaista kulttuuria, sitä ei tee kukaan.”
Riina Uimonen, näyttelijä
Näyttelijä Vintte Viitanen aloitti työt Mikkelin teatterissa 1997. Näyttelijöitä oli tuolloin 12, nyt heitä on kuusi.
Tunnelmat näyttelijöiden keskuudessa ovat surulliset. Oman ja teatterin tulevaisuuden lisäksi koko suomalaisen kulttuurin tulevaisuus huolestuttaa.
– Jos me suomalaiset emme tee suomalaista kulttuuria, sitä ei tee kukaan, näyttelijä Riina Uimonen sanoo.
Kulttuurin tukien leikkauksissa on kyse arvovalinnoista, näyttelijät painottavat. Viitanen toivoo, että alueen kansanedustajat ja muut poliittiset päättäjät haluaisivat pitää teatterin elossa.
Idästä vietiin länttä enemmän
Näyttelijät ja teatterin hallintojohtaja ovat sitä mieltä, että valtiontukien leikkaukset on tehty alueellisesti eriarvoisesti.Itäiseltä Suomelta vietiin Länsi-Suomea ja pääkaupunkiseutua enemmän.
Uimonen ja Viitanen eivät kuitenkaan halua asettaa itäisen ja läntisen Suomen kultuurintekijöitä vastakkain.
Aholaisen mukaan ministeriö perusteli isompien teattereiden vähäisiä leikkauksia sillä, että sama prosentuaalinen leikkaus olisi ollut heillä euroissa suurempi. Esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin avustusta supistettiin euromääräisesti eniten, mutta prosentuaalisesti 4,8 prosenttia.
Aholaisen mielestä perustelu ontuu. Mikkelin 11 prosenttia on satatuhatta euroa, eli iso raha.
Ministeriö myös säästää lastenteatterit leikkauksilta. Mikkelin teatteri tekee myös lastenteatteria, Aholainen huomauttaa.
Lastenteatteri on taloudellisesti aikuisten teatteria tuottamattomampaa esimerkiksi lipun hintojen takia, joten se on ensimmäisiä asioita, mistä supistetaan säästöjä etsiessä.
Hallintojohtaja Aholainen on todella huolissaan itäsuomalaisten teattereiden tulevaisuudesta.
– Onko tarkoitus, että vain Joensuussa ja Kajaanissa säilyvät alueteatterit, joista sitten kierretään muualla Itä-Suomessa?
Aholainen vertaa Mikkelin tilannetta Joensuun teatteriin, jossa kaupungin toiminta-avustus on suurempi. Joensuussa teatteri saa kaupungilta myös vuokra-avustuksen, joka kattaa vuokran, sähkön ja veden.
Joensuussa ohjelmistossa on esimerkiksi musikaaleja, jotka ovat Mikkelin työntekijämäärällä mahdottomia.
Takki päällä katsomossa
Mikkelin teatterin ongelmana on valtionavustuksen pienenemisen lisäksi talo, jossa teatteri toimii. Teatterin kaupungilta vuokraama talo on surkeassa kunnossa.
Teatterin katsojat joutuivat perjantaina hakemaan väliajalla takit päälle narikasta.
Kaupunki on tuonut rakennukseen irtopattereita. Teatterin toisessa kerroksessa on rivissä useampi sähköllä toimiva lämmitin. Sähkölaskun maksaa teatteri.
Kaupunki remontoi teatterirakennuksen julkisivun, minkä takia se oli huputettuna alkuvuodesta syksyyn. Näyttelijät kertovat, että ilma rakennuksen sisällä oli elokuussa nihkeä ja kostea.
Rakennuksen sisäilmaa tutkitaan paraikaa. Sisäilmaongelmia on esiintynyt teatterissa myös aikaisemmin.
Vintte Viitanen on huomannut ihmisten huolen teatterista. Mikkelin teatterin narikka on maksuton, mutta rahaa on haluttu antaa siitä huolimatta ja eläkeläiset ovat kieltäytyneet alennuslipusta.
Mikkelin teatteri esitti ensimmäisenä Suomessa näytelmäversion Charlie Chaplinin Diktaattori-näytelmästä. Näytelmää esitettiin syksyllä 2023 ja keväällä 2024.
