33-vuotias Mikko päätyi harrastamaan seksiä Johannan kanssa viime vuoden lokakuussa.
Pian poliisi lähestyi Mikkoa.
Poliisi kertoi, että Mikkoa epäillään raiskauksesta.
Hän oli käsittänyt, että Johanna oli osallistunut sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti.
Johanna oli tehnyt rikosilmoituksen ja kertonut poliisille Mikon kuristaneen häntä ennen sukupuoliyhteyttä. Tämän takia Johanna sanoi lamaantuneensa ja joutuneensa pelkotilaan.
Johanna kertoi Mikon käyttäneen hyväkseen hänen tilaansa ja pakottaneen hänet sukupuoliyhteyteen.
Syyttäjä kertoo videolla, milloin voit syyllistyä raiskaukseen
”Vapaaehtoisuuden osoittaminen on todella haastavaa”
Raiskauslaki muuttui oleellisesti viime vuoden alussa.
Aiemmin raiskaukseen syyllistyi, jos pakotti toisen henkilön väkivaltaa tai sen uhkaa käyttämällä sukupuoliyhteyteen.
Uuden lain mukaan raiskaukseen syyllistyy myös silloin, jos toinen osapuoli ei ole antanut suostumustaan sukupuoliyhteyteen.
Suostumuksen osoittaminen jälkikäteen on hyvin hankalaa, sanoo seksuaalirikosjuttujen kokenut tutkinnanjohtaja Jutta Antikainen.
– Varmasti jokainen ymmärtää, että se on aika haasteellista. Useimmiten näissä tilanteissa paikalla ovat olleet vain asianosaiset, Antikainen toteaa.
Jos poliisi on ihmeissään uuden raiskauslain kanssa, sitä on myös syyttäjä.
Erikoissyyttäjä Nina Huttunen sanoo, että vapaaehtoisuuden osoittaminen on ”todella haastavaa”.
”Lakipykälässä edellytetään, että henkilö on eleillä tai sanoilla ilmaissut vapaaehtoisuutensa. Tämä ei ole monessakaan tilanteessa kovin selkeää”, sanoo erikoissyyttäjä Huttunen.
Johanna kertoi poliisille Mikon kuristaneen häntä. Tyypillisesti suostumukseen liittyvissä esitutkinnoissa uhri ei kerro kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa.
Kyse on ainoastaan suostumuksesta, josta osapuolilla on aina vastakkaiset näkemykset.
Miten poliisi sitten selvittää näitä raiskausepäilyjä?
– Kuulustelukertomusten perusteella, kertoo tutkinnanjohtaja Antikainen.
– Toki pyritään myös hankkimaan todisteita puolesta ja vastaan. Se voi olla esimerkiksi osallisten välistä viestittelyä.
Viestien lukeminenkaan ei aina tuo apua suostumuksen selvittämiseen.
Poliisin pöydälle on päätynyt tapauksia, joissa henkilöt ovat sopineet viesteissä harrastavansa seksiä.
Tämän jälkeen toinen osapuoli on tehnyt rikosilmoituksen raiskauksesta ja kertonut, ettei hän ollut antanut suostumustaan.
– Tällaisiakin tapauksia me selvittelemme, Antikainen sanoo.
Entä kuinka vaikeaa syyteharkintojen tekeminen on suostumukseen liittyvissä tapauksissa?
– Todella vaikeaa, toteaa erikoissyyttäjä Nina Huttunen.
Älykello tulee tutkintaan
Kun Johanna ja Mikko olivat olleet sukupuoliyhteydessä, Johanna oli kertonut sen jälkeen kaverilleen Mikon kuristaneen häntä.
Johanna oli käynyt myös neljä päivää sukupuoliyhdynnän jälkeen seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitetussa Seri-keskuksessa.
Myös siellä hän oli kertonut kuristamisesta. Tuolloin Johannan kaulalla ei näkynyt jälkiä kuristamisesta.
Kun Mikko saapui kuulusteluihin, hän kiisti jyrkästi syyllistyneensä rikokseen.
Poliisilla oli tutkinnassaan tuttu sana sanaa -vastaan tilanne.
Mutta sitten Mikko kertoi poliisille älykellostaan.
Hän kertoi tallentaneensa älykellolla sukupuoliyhteyden Johannan kanssa. Äänitallenne todisti Mikon mukaan Johannan olleen mukana vapaaehtoisesti.
Poliisi kuunteli tallenteen ja pyysi Johannan uudelleen kuultavaksi.
Johanna sanoi edelleen, ettei osallistunut vapaaehtoisesti sukupuoliyhteyteen.
Johannan mukaan kuristaminen oli tapahtunut ennen kuin Mikko oli käynnistänyt tallentamisen.
Raiskausepäily on tullut monelle yllätyksenä
Poliisin tietoon tuli vuoden 2023 aikana yhteensä 1653 raiskausepäilyä.
Helsingin poliisille tehtiin viime vuonna 207 rikosilmoitusta raiskausrikoksesta.
Poliisi ei kirjaa järjestelmiinsä, kuinka monessa tapauksessa kyse on ollut suostumuksen antamisesta.
Tutkinnanjohtaja Antikainen arvioi tilannetta näin:
– Iso osa perusmuotoisista raiskaustutkinnoista on suostumukseen liittyviä tutkintoja.
Poliisi käyttää raiskaustutkinnoissaan usein oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia.
Niistä ei kuitenkaan ole suostumukseen liittyvissä tutkinnoissa hyötyä.
– Näissä tapauksissa on riidatonta, että sukupuoliyhteys on tapahtunut. Kyse on siitä, onko suostumus annettu, sanoo tutkinnanjohtaja Antikainen.
Suostumuksen selvittäminen on haastavaa myös silloin, kun rikosilmoituksen tehnyt kertoo, että hän oli alussa suostuvainen, mutta muutti jossain vaiheessa mielensä.
Tällöin poliisin pitäisi pystyä osoittamaan, että raiskauksesta epäilty on ymmärtänyt, että toinen henkilö on ”vetänyt suostumuksensa” pois, eikä ollut enää halukas jatkamaan sukupuoliyhteyttä.
Yksi erikoinen piirre raiskaustutkinnoissa on ollut se, että yhtäkkiä kesken tutkinnan uhrista onkin tullut raiskauksesta epäilty.
– Tutkinnan aikana on tullut esiin seikkoja, joiden perusteella epäiltykään ei ole antanut suostumustaan, kertoo Antikainen.
Raiskausepäily tuli Mikolle yllätyksenä.
Näin on käynyt monelle muullekin.
– Epäilty on kuvitellut viettävänsä mukavan illan kenties uuden tuttavansa kanssa. Yhtäkkiä hänelle sitten kerrotaan, että hän on epäiltynä näinkin vakavaan rikokseen kuin raiskaukseen.
Millä tavalla epäillyt suhtautuvat näihin tilanteisiin?
– Sitä voi jokainen meistä miettiä omalta kohdaltaan. Totta kai he ovat äärimmäisen järkyttyneitä.
Miten suostumus annetaan? Poliisi ja syyttäjä kertovat videolla
Syyttäjä kuuli tallenteella iloista keskustelua
Mikon raiskausepäilyä tutkiva poliisi päätyi lopulta siihen, että älykellon tallenne tuki Mikon kertomaa.
Poliisi katsoi, että Johanna oli osallistunut vapaaehtoisesti sukupuoliyhteyteen.
Poliisi esitti syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista eli käytännössä tutkinnan lopettamista.
Aluesyyttäjä Jussi Sjöblom päätyi samaan lopputulokseen poliisin kanssa.
Poliisin esitutkinnassa oli tullut esiin, että Johanna oli purskahtanut itkuun kesken sukupuoliyhteyden. Tästä olivat puhuneet sekä Mikko että Johanna.
Myös syyttäjä Sjöblom otti kantaa itkuun.
Syyttäjä korostaa päätöksessään, että sukupuoliyhteyden lopettaminen pyynnöstä ei tue väitettä, että kyse olisi ollut pakotetusta sukupuoliyhteydestä.
Syyttäjä pohti päätöksessään myös Johannan väitettä Mikon kuristamisesta.
”Uusi raiskauslaki ei ole kovin onnistunut”
Uuden raiskauslain suostumuspykälä tuli lakiin kansalaisaloitteen pohjalta.
Eduskunnan lakivaliokunta kuuli lakia säädettäessä useita asiantuntijoita, jotka kannattivat lakia mutta totesivat, että se lisää raiskaustutkinnoissa ”näyttöongelmia”.
Poliisi ja syyttäjä ovat huomanneet saman ongelman nyt käytännössä.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei laki ole kovin hyvin onnistunut, sanoo erikoissyyttäjä Nina Huttunen.
Uuden lain taustalla oli syyttäjän mukaan ”todella hyvä ajatus” vapaaehtoisuuden korostamisesta sukupuoliyhteydessä.
– Mutta laki ei lopulta tuonutkaan oikeusturvaa heille, joille oli tarkoitus.
– Nykyisellä [suostumusta koskevalla] lakipykälällä ei voida toteennäyttää, ettei henkilö ollut vapaaehtoisesti mukana.
”Kuka tahansa voi joutua epäillyksi”
Mikon pelastus raiskaustutkinnassa oli älykellon tallenne.
Poliisin tutkintaan on päätynyt muitakin raiskausepäilyjä, joissa sukupuoliyhteys on tallennettu kännykällä.
Tallenteet ovat poliisin mukaan joissakin tapauksissa tukeneet epäillyn kertomaa.
Pitäisikö ihmisten alkaa nauhoittaa seksihetkiään oman oikeusturvansa vuoksi?
– En ensisijaisesti kehottaisi siihen, vaan olemaan kuulolla ja keskustelemaan avoimesti kumppanin kanssa, sanoo tutkinnanjohtaja Antikainen.
Poliisin mukaan suostumukseen liittyvissä tutkinnoissa on usein kyse siitä, että aikuiset ihmiset eivät ole puhuneet keskenään.
– Jos ihmiset kertoisivat selkeästi, onko joku asia ok vai ei, aika moni tapaus ei olisi päätynyt esitutkintaan, sanoo Antikainen
Poliisin mukaan raiskausepäilyllä voi olla suuri vaikutus ihmisen elämään.
– On tapauksia, joissa henkilön työsuhde on päätetty saman tien, kun työnantajan korviin on kantautunut, että epäilty on kiinniotettuna poliisilaitoksella.
Myös ihmissuhteet valitettavan usein kariutuvat.
– Ja tällöin puhutaan vasta siitä, että henkilö on epäiltynä tällaiseen rikokseen.
Raiskausepäily näkyy poliisin mukaan myös laajassa turvallisuusselvityksessä.
Mahdollistaako uusi raiskauslaki aiempaa helpommin sen, että joku voisi tehdä kiusallaan toisesta henkilöstä poliisille tutkintapyynnön raiskauksesta?
– Kyllä se on mahdollista, sanoo Antikainen.
Jutta Antikainen on tutkinut raiskausjuttuja pitkään.
Hän on nähnyt raiskausten julmat jäljet ja tietää, että liian moni raiskauksen uhri jää poliisilta piiloon ja vaille apua.
Silti, kun Antikainen on tutkinut suostumukseen liittyviä raiskausepäilyjä, hänen päähänsä on tullut melko karmivalta kuulostava ajatus.
– Kuka tahansa meistä voi joutua raiskauksesta epäillyksi.
– Onhan se ihan järkyttävää, Antikainen sanoo.
Mikon ja Johannan nimet on muutettu, ettei heitä voisi tunnistaa.
Yle on saanut Mikon ja Johannan tapaukseen liittyvät tiedot syyttäjän tekemästä esitutkinnan rajoittamispäätöksestä.
