keskiviikko, 27 marraskuun

Grimsåsin suo Länsi-Ruotsissa on se kipupiste, joka sai ruotsalaisaktivistit lähtemään Helsinkiin töhrimään eduskuntataloa punavärillä.

Vastakkain ovat ruotsalaiset ympäristöaktivistit ja turvetta tuottava suomalainen valtionyhtiö Neova, joka tunnettiin ennen vuotta 2021 nimellä Vapo.

Kiista on jatkunut pitkään, mutta kärjistynyt viime kuukausina ja johtanut mielenosoituksiin – jotka levisivät nyt myös Helsinkiin.

Tästä on kyse

Grimsås on 150 hehtaarin kokoinen turvesuo Göteborgin ja Jönköpingin välissä.

Sieltä on nostettu turvetta viimeksi 1900-luvun alkupuolella.

Vuonna 2013 Vapo haki ja sai oikeuden aloittaa turpeennosto uudelleen. Aloitus viivästyi valitusten ja turpeen epäsuosion vuoksi, kunnes viime vuonna asia pompahti jälleen pintaan.

Grimsåsin turpeelle on tarvetta Neovan liiketoiminnassa, ja Neova aloitti turpeennoston valmistelut.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle, Mapcreator, Openstreetmap, lähde: Länsi-Götanmaan lääninhallitus

Grimsåsin asukkaiden vastustus on ollut kovaa, sillä suo makaa aivan kylän kyljessä. Nexansin kaapelitehdas on suossa kiinni, sadan metrin päässä on jalkapallokenttä ja lähimpään asuintaloon on parisataa metriä.

– Olemme huolissamme muun muassa siitä, mitä turpeennosto tekee vedenlaadulle, paikallinen asukas Jesper Rydin kertoo Ylelle puhelimitse.

Rydin ja muut asukkaat keräsivät helmikuussa käsin 645 nimeä turpeennostoa vastustavaan adressiin. Grimsåsissa on noin 700 asukasta, mutta se on osa 12 000 asukkaan Tranemon kuntaa.

– Olemme täysin sitoutuneet vedenlaadun säännölliseen tarkkailemiseen, vakuutti Neovan projektipäällikkö Rita Larsson Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle helmikuussa.

Ilmastoliike tuli mukaan ja protestit laajenivat

Neova on edennyt hankkeessaan, johon sillä on lupa viranomaisilta, ja kiista on kuumentunut.

Mukaan on tullut ruotsalainen ilmastoliike Återställ Våtmarker (suomeksi Palauttakaa kosteikot), jonka taustoista Yle kirjoitti keskiviikkona. Se on kansainväliseen A22-verkostoon kuuluva ympäristöliike.

Återställ Våtmarkerin mukaantulo on laajentanut kiistaa.

Sen mielenosoitukset kohdistuivat ensi kerran suoraan Suomeen toukokuussa Tukholmassa. Mielenosoittajat maalasivat oviin tekstin ”turve tappaa”, kaatoivat turvetta ympäriinsä ja lukitsivat itsensä Suomen-suurlähetystön sisäpuolelle.

Liike perusteli tätä sillä, että Grimsåsin toinen osapuoli on Suomen valtionyhtiö.

Loppukesästä tilanne kiristyi myös Grimsåsin suolla.

Heinä-elokuussa Återställ Våtmarker ja ryhmä paikallisia asukkaita lähtivät yhteiselle asialle. Osa kiinnitti itsensä ketjuilla työkoneisiin, osa patosi suon kuivattamiseksi kaivettuja ojia ja pystytti suolle sen luontoarvoista kertovia infotauluja.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT on raportoinut kiistasta tiiviisti lukuisilla jutuilla.

Elokuun puolivälissä tilanteesta pidettiin Tranemon kunnassa keskustelutilaisuus, johon osallistuivat muun muassa Grimsåsin asukasyhdistys, poliisi ja lääninhallinnon edustus. Neova ei osallistunut tilaisuuteen.

Sen jälkeen Återställ Våtmarker suuntasi toimintansa Suomen eduskuntataloon. Grimsåsissa paikalliset odottavat ympäristöoikeuden päätöstä turvemaiden käytöstä tehtyyn valitukseen.

– Tilanne on odottava. Päätöksen pitäisi tulla tässä alkusyksystä, Jesper Rydin kertoo Ylelle.

Onko Grimsås Ruotsin Koijärvi? Toistaiseksi ei vaikuta siltä

Turvekiistat ovat olleet Ruotsissa vähäisiä, koska tuotanto on ollut pienempää kuin Suomessa.

Nyt Grimsåsista on kuitenkin tullut uuden turvekeskustelun symboli.

Voiko siitä tulla laajasti Ruotsia puhuttava ympäristöuutinen, kuten Suomessa Koijärvi, Talvivaara tai Hukkajoen raakkutuhot? Ainakaan toistaiseksi Grimsås ei ole noussut yhtä isoksi puheenaiheeksi.

Suomen valtion 50,1-prosenttisesti omistamasta Neovasta on tullut silmätikku, koska se on ylivoimaisesti Ruotsin suurin turpeentuottaja. Neova hallitsee noin kahta kolmasosaa Ruotsin koko turvemarkkinasta.

Tältä suolla näytti helmikuussa. Kuva: Jesper Rydin

Vastustajat liittävät Neovaan kiihkeää tunnetta. Kun Suomi ajaa omaa turvetuotantoaan alas, aktivistit ovat väittäneet että valtionyhtiö hakee samalla lisämarkkinoita Ruotsista.

Kärjistetyimmillään on esitetty, että Suomi olisi päättänyt jo kieltää turpeentuotannon mutta jatkaisi silti Ruotsissa. Lisäksi on tuotu esiin, että Neova saa valtiontukea ja tuotanto verohelpotuksia.

Siksi mielenilmaukset ovat kohdistuneet Suomen lähetystöön ja eduskuntaan.

Suomea mollataan osin väärillä väitteillä – mutta ytimessä on halu kieltää turve kokonaan

Kaikki väitteet eivät pidä paikkaansa. Neova oikoi keväällä virheellisyyksiä.

Katetta esimerkiksi sille, että turvetuotantoa ajettaisiin Ruotsissa vauhdilla ylös, ei ole.

Tuotanto on vähentynyt voimakkaasti sekä Suomessa että Ruotsissa. Maan tilastokeskuksen mukaan Ruotsissa nostettiin vuonna 2023 vajaat 2,2 miljoonaa kuutiota turvetta, mikä oli pienin määrä 25 vuoteen.

Mutta samalla kun energiaturpeen käyttö vähentyy, Neova kyllä hakee lannoitteena käytettävälle kasvuturpeelle lisää markkinoita. Tähän tarpeeseen liittyy myös halu ottaa Grimsås uudelleen käyttöön.

Grimsåsin turvesuo on kooltaan 150 hehtaaria. Nexansin kaapelitehdas näkyy aivan sen laidalla kuvan oikeassa yläkulmassa. Kuva: Jesper Rydin

Neovan päästöt kasvoivat Ruotsissa hivenen vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022, selviää yhtiön vuosikertomuksesta ja vastuullisuusraportista.

Ja tässä piilee kiistan periaatteellinen ydin. Turve on erittäin hitaasti uusiutuva polttoaine, jonka polttaminen tuottaa enemmän hiilipäästöjä kuin raskaan polttoöljyn tai kivihiilen polttaminen.

Grimsåsin asukkaat tuskin kiroavat Suomen valtiota vaan Neovaa, ja Återställ Våtmarker -liikkeellekin Suomi on sivujuonne.

Aktivistien varsinainen tavoite on turpeen täyskielto, ja se herättää tunteet jotka eivät ole heti viilenemässä.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu on avoinna 26.9. kello 23:een saakka.

Aktivistit ruiskuttivat punaista väriä eduskuntataloon sammuttimilla.
Jaa.
Exit mobile version