Miksi kuninkaalliset viedään Helsingissä väestönsuojaan? Kävimme Merihaan alakerrassa, jossa on 400 ilmastoitua vessaa

Väestönsuojat eivät jakaudu tasapuolisesti suomalaisten kesken. Muun muassa omakotitaloalueilla ei ole aina väestönsuojia.

Mitä ihmettä! Merihaan asukkailla Helsingissä on rappuset suoraan kodeistaan järeimpään mahdolliseen väestönsuojaan.

Siellä Merihaan ihmisiä odottavat retkisängyt ja ilmastoidut telttavessat.

Tämä on sama väestönsuoja, joka vilahtaa uutisissa usein, sillä Merihaan väestönsuojaan on viety useita ulkomaisia valtion päämiehiä vierailulle.

Viimeksi Ukrainen presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Merihaan väestönsuojassa. Väestönsuojaa esiteltiin myös Tanskan kuningasparille maaliskuun alussa valtiovierailulla.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen varautumisen opettaja Tomi Rask sanoo, että nykyisessä tuvallisuustilanteessa moni pitää Suomea väestönsuojelun mallimaana.

– On käynyt selväksi, että vahvat puolustusvoimat eivät pelkästään riitä, vaan täytyy suojella myös kansalaisia, Rask sanoo.

Merihaan väestönsuoja on uusi

Merihaan väestönsuoja on rakennettu vuonna 2003. Uutena sitä on hyvä esitellä vieraille.

Teknologia on viimeisen päälle viritetty, väestönsuojan neljässäsadassa telttavessassa on jopa ilmastointi.

Hätätilanteessa Merihaan väestönsuoja on kuitenkin tarkoitettu vain 6 000 asukkaalle Merihaan alueella.

Sen kapasiteetti on suunniteltu niin, että suoja kestää 6 000 ihmisestä aiheutuvan lämpösäteilyn, ilma riittää ja on vettä tarpeeksi.

Helsingissä on kuitenkin yli 650 000 asukasta. Kaikki eivät tänne mahdu.

Helsinki panostanut väestönsuojeluun

Helsinki on Suomen mittakaavassa kuitenkin todella panostanut väestönsuojeluun. Väestönsuojia on useita kymmeniä ympäri kaupungin ja paikkoja on kaikille helsinkiläisille, ja ylikin.

Raskin mukaan Helsingissä on isoja kalliosuojia yhtä paljon kuin koko muussa maassa yhteensä.

– Koska Helsingissä on paljon ihmisiä, meillä on ollut mittava velvoitesuojarakentaminen, Rask selittää.

Mutta Merihaan kaltaisia olosuhteita ei ole kaikilla, edes Helsingissä. Kaikilta Helsingin asuinalueilta ei kävellä näin helposti ja nopeasti tarvittaessa näin jykevään suojaan.

Väestönsuojat sijoittuvat kartalla epätasaisesti.

Rask myöntää, että suojien sijoittelussa on eroja.

– Koska suojarakentamismääräykset ja kaupunkirakentaminen eivät ole kulkeneet käsi kädessä, joka paikassa suojapaikkoja ei ole ja jossain on paljon, Rask sanoo.

Muun muassa Helsingin omakotitaloalueilla ei yleensä ole väestönsuojia, Rask sanoo. Tosin Helsingissä on siinäkin poikkeuksia.

– Osassa omakotitaloalueista on väestönsuojapaikkoja, mutta selkeästi se on meille kapeikko, Rask sanoo.

Omakotitaloalueilla on rakennusmääräysten näkökulmasta liian vähän ihmisiä, Rask sanoo.

Laki velvoittaa rakentamaan väestönsuojat vain yli 1 200 neliömetrin rakennuksiin, Rask sanoo. Pienempiin rakennuksiin väestönsuojavelvoitteet eivät lain mukaan kuulu.

– Pelastustoimen näkökulmasta väestönsuoja on ihan samanlainen asia kuin pesutupa. Ne kuuluvat asunnon varusteisiin. Toiset kiinteistöt on varustettu paremmin kuin toiset, Rask sanoo.

Raskin mukaan jokainen omakotitalon omistaja voi ja saa itse rakentaa itselleen väestönsuojan, jos sellaisen haluaa.

Pelastuslaitoksen näkökulmasta uhka-arviot omakotitaloalueilla ovat kuitenkin paljon pienemmät kuin kaupungin keskustoissa isoilla kaupungin toreilla, jossa Merihaan väestönsuoja myös sijaitsee, Rask muistuttaa.

Onko sinulla väestönsuoja omakotitalossasi? Kerro siitä meille sähköpostitse os. reeta.cremin@yle.fi. Saatamme olla yhteydessä jutuntekoa varten.