Yle kysyi Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden johtajilta, miten hoitotakuun pidentäminen vaikuttaisi käytännössä.
Essi Puuri,
Petri Lassheikki,
Lasse Pyhtilä
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) lausui aiemmin Ylelle, että mikäli hallituksen kaavailema hoitotakuun pidentäminen toteutuisi, olisi terveydenhuollon palveluihin pääsyn mahdollinen viivästyminen hyvinvointialueiden vastuulla.
Yle kysyi kolmelta hyvinvointialueelta, miten hoitotakuun pidentäminen näkyisi niillä käytännössä.
Jos hoitotakuuta pidennetään, pidentyykö kiireettömään hoitoon pääsy alueellanne?
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma:
Mikäli terveydenhuoltolain muutos ja kehysriihessä linjatut leikkaukset hyvinvointialueen rahoitukseen menisivät läpi, niin on ilmeinen riski, että sillä olisi vaikutusta myös hoitoon pääsyn määräaikoihin.
Emme kannata tätä kehysriihen leikkausta emmekä lakimuutosta, vaan Pohteen alueella on pyrkimys parantaa hoitoon pääsyä. Tässä taloustilanteessa, jossa joudumme miettimään jatkuvasti säästöjä ja sopeuttamaan kaikilta toimialueilta, on realistista ja rehellistä myöntää, että on vaikea löytää vaihtoehtoisia säästökohteita ja olla koskematta perusterveydenhuollon resursseihin tilanteessa, jossa hoitoon pääsyn määräaikalainsäädäntöä väljennetään ja siihen perustuen rahoitusta leikataan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen:
Lähtökohtaisesti meidän hyvinvointialueella pyritään siihen, ettemme joutuisi pidentämään perusterveydenhuollon tai hammashuollon hoitoon pääsyä. Katsomme, että siitä saatavat säästöt jäävät marginaalisiksi, jos se toteutetaan ja kustannukset saattavat sitten nousta myöhäisemmässä vaiheessa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa:
Hyvinvointialueemme on tehnyt töitä hoitoon pääsyn parantamiseksi ja nykyisen hoitotakuun täyttämiseksi. Hoitotakuun pidentyessä myös hyvinvointialueen rahoitus vähenee. Tästä syystä yhtä nopea hoitoon pääsy ei välttämättä jatkossa ole mahdollista. Emme tietenkään haluaisi siitä [nykyisestä hoitotakuusta] luopua, mutta kun rahoitus vähenee, on aika ongelmallista pysyä saavutetussa tilanteessa.
Miten näette tämän vaikuttavan kalliimman erikoissairaanhoidon tarpeeseen?
Ilkka Luoma:
Koko sote-uudistuksen tavoitteena on ollut perustason vahvistaminen. Siihen liittyy tietysti kansanterveydellinen ja toiminnallinen riski, että mikäli hoitoon pääsy viivästyy ja sitä viivästytetään lainsäädäntömuutoksin, niin voi jäädä erilaisia vaivoja havaitsematta. Sitä kautta myöhemmässä vaiheessa voi tulla enemmän erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta.
Marja-Liisa Mäntymaa:
On vaikea arvioida, miten ja millaisella aikataululla hoitotakuun pidentyminen voisi vaikuttaa erikoissairaanhoidon palveluiden tarpeeseen. Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa ei todennäköisesti ainakaan parane. Se taas vaikuttaa niin, että joudutaan käyttämään enemmän kalliita [erikoissairaanhoidon] palveluita.
Säätelyä höllennetään muun muassa ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen osalta. Helpottaako sääntelyn purku hyvinvointialueenne henkilöstöpulaa?
Ilkka Luoma:
Tosiasia on, että meillä on merkittävä pula hoitoalan ammattihenkilöstöstä. Tässä mielessä se osittain helpottaisi hoitaja-alan henkilöstöpulaa. Tietysti tilanne on, että vaikka mitoitus laskisi 0,6:een, pitää arvioida yksikkökohtaisesti, missä yksiköissä tähän lain määrittelemään raja-arvoon voidaan todellinen mitoitus laskea.
Se huoli meillä on, että rahoitus varmaankin leikattaisiin täysimääräisesti mitoituspudotuksen mukaisesti, mutta voidaanko kaikissa yksiköissä mitoitusta pudottaa alarajalle toiminnallisesti, ei välttämättä.
Petri Virolainen:
Yleisesti ottaen kaikki normituksen purkaminen helpottaa meidän tilannetta, koska se mahdollistaa, että saamme siirrettyä resursseja sinne missä niitä eniten tarvitaan. Hoitajamitoituksen purku näkyy siinä, että pystymme saamaan henkilöstöä sellaisiin tehtäviin, joissa sitä tarvitaan enemmän ja uskomme, että siitä huolimatta pystymme hoitamaan asiakkaat erittäin hyvin.
