Suomen on tehtävä uusia ilmastotoimia kaikilla sektoreilla saavuttaakseen ilmastolain hiilineutraaliustavoitteensa vuonna 2035, toteaa hallituksen tuore ilmastovuosikertomus.
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maankäyttösektori, johon kuuluvat muun muassa maankäyttö ja metsätalous, oli vuonna 2023 pieni nettonielu.
Ennakoidun kehityksen valossa tahti ei kuitenkaan ole riittävä.
Ympäristöministeriö kokoaa eduskunnalle vuosittain tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti ilmastotavoitteita.
Päästöt laskivat, mutta toimia tarvitaan lisää
Päästöjen lasku oli viime vuonna odotettua nopeampaa etenkin energian- ja lämmöntuotannossa, jossa päästöt laskivat jopa 19 prosenttia edellisvuodesta.
Tätä selittävät kivihiilen ja turpeen kulutuksen lasku sekä ydin- ja tuulivoiman kasvu. Suomen sähköntuotanto onkin jo lähes päästötöntä.
Sen sijaan taakanjakosektorin päästöt ovat vähentyneet hitaammin ja Suomella voi olla raportin mukaan vaikeuksia pysyä sen osalta päästökiintiöissä.
Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja pienet teollisuus- ja lämpölaitokset.
EU:n mukaan Suomen tulee vähentää näiden alojen päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Suomen kansallisen ilmastolain mukaan kokonaispäästöjä olisi vähennettävä samaan vuoteen mennessä jopa 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia päästöjen vähentämiseksi vielä 1,3 miljoonan tonnin edestä.
”20 miljoonan tonnin kokoinen murhe”
Suomen kansallisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä tarkoittaa, että päästöjen ja hiilinielujen tulisi olla vähintään tasapainossa.
Lisätoimien tarve olisi noin 19 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä vastaa noin puolta Suomen tämänhetkisistä kokonaispäästöistä.
Vaikka fossiilipäästöt ovat vähenemässä hyvää vauhtia vuotta 2035 kohti, ei hiilinielu ole nousemassa lähellekään tavoitteiden edellyttämää tasoa.
Maankäyttösektorin hiilinielu on nykytiedon mukaan heikentynyt Suomessa jo 15 vuotta ja ollut päästölähde jo useampana viime vuonna. Käytännössä hakkuut ovat siis lisääntyneet samalla, kun metsän kasvu on hidastunut.
Vaikka maankäyttösektori vuonna 2023 palasikin pikaennakkotietojen mukaan pieneksi nettonieluksi, eivät haasteet ole kadonneet mihinkään.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan kehitys on käännettävä ja Suomen on saatava metsien käyttö kestäväksi kohtuullisella aikavälillä.
– Tähän trendiin täytyy saada käänne, jos me aiomme olla hiilineutraaleita kymmenen vuoden päästä. Se on 20 miljoonan tonnin kokoinen murhe.
Ilman merkittäviä lisätoimia Suomi ei todennäköisesti saavuta EU:n asettamia hiilinieluja koskevia velvoitteita.
LULUCF-asetuksen mukaan jäsenmaiden tulisi varmistaa, ettei maankäyttösektorista aiheudu päästöjä vuosina 2021–2025.
Mikäli Suomi ei saavuta velvoitteita, joutuu se todennäköisesti ostamaan nieluyksiköitä muista jäsenmaista.
Mykkänen nostaa esiin hakkuiden rajoittamisen
Hallitusohjelmassa on mainittu muun muassa hakkuiden kiertoaikojen maltillinen pidentäminen, liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin puuttuminen ja turvemaiden päästöjen vähentäminen.
Isoin vaikutus lyhyellä aikavälillä on ministerin mukaan kuitenkin väistämättä vuosittaisten hakkuiden määrällä.
– Rehellinen tosiasia on, että nykyisissä ennustemalleissa maankäyttösektorin nielu toipuu riittävästi vain, jos hakkuiden taso tippuu tuntuvasti nykyisestä. Se on iso yhteiskunnallinen keskustelu, että onko se tavoiteltavaa ja onko valtiolla siihen minkälaisia ohjausvälineitä.
Ministeri muistuttaa, että Suomessa yksikään hallitus ei tähän asti ole tehnyt päätöksiä hakkuutason rajoittamisesta.
Lainsäädännöllä ei voi tällä hetkellä edes velvoittaa esimerkiksi metsänomistajia myymään puuta vain tiettyä määrää vuosittain.
– Nämä eivät tule olemaan millään hallituspohjalla helppoja päätöksiä. Se on selvä.
– Ei ole helppo mennä sanomaan, että kaksi, kolme sellutehdasta itäisemmästä Suomesta suljetaan. Ne ovat ihmisten työpaikkoja, johon on näillä alueilla muutenkin vaikea löytää vaihtoehtoja, mutta siihen suuntaan täytyy mennä.
Uusia ilmastotoimia luvassa syksyllä
Hallituksen on määrä antaa ensi talvena eduskuntaan energia- ja ilmastostrategia, jossa se linjaa keskeiset ilmastotoimensa.
Samassa yhteydessä hallitus voi ottaa kantaa myös siihen, lähteekö Suomi ostamaan yksiköitä muilta EU-jäsenmailta keinona täyttää ilmastovelvoitteensa.
Taakanjakosektorin osalta hallitus on Mykkäsen arvion mukaan tehnyt jo paljon, mutta uusiakin toimia tarvitaan.
Hallituksen on Mykkäsen mukaan kuitenkin löydettävä vielä keinoja etenkin hiilinielujen vahvistamiseksi.
– Mikä mittakaava on suhteessa haasteisiin, se jää nähtäväksi, koska haaste on nielussa valtava.
Mykkänen muistuttaa, että päästövähennystoimia on sovitettava yhteen myös yhteiskunnan muiden haasteiden kanssa.
Esimerkiksi maatalouden päästöjen vähentämiseksi on suuri paine, mutta päästötoimilla ei voi hänen mukaansa vaikeuttaa ruoantuotantoa liikaa.
– Myös ihmisten vapaus elinkeinotoimintaan ja arjen kustannusten kysymykset on huomioitava asiallisesti.
Katso, kuinka maailmankuulu ilmastoaktivisti Greta Thunberg puhui vallanpitäjistä ja ilmastosta Helsingissä 25. kesäkuuta:
