Ministeri Mykkänen esittää aivan uutta hintajärjestelmää, joka koskisi pelkästään ydinvoimaa. Mykkäsen mielestä Suomeen pitää saada uusi, iso ydinvoimala.
Hanna Eskonen,
Antti Parviala
Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että Suomeen tarvitaan uusi, iso ydinvoimala.
Mykkäsen mukaan syy on sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Sähkönkulutus kasvaa, kun yhteiskunta luopuu fossiilisista polttoaineista. Jatkossa myös lämpöä tuotetaan polttamisen sijaan sähköllä. Sähköntuotanto on Suomessa jo lähes päästötöntä.
Pelkkä tuulivoiman lisääntyminen ja nykyinen ydinvoimakapasiteetti ei Mykkäsen mukaan riitä rajusti kasvavan kulutuksen kattamiseen.
– Jos mennään näillä kasvuluvuilla, kysymys ei ole, onko se tuulivoima vai ydinvoima. Tarvitsemme molemmat, Mykkänen sanoi tiedotustilaisuudessa aamulla.
Hänen mukaansa lisäydinvoima mahdollistasi myös tuulivoiman kasvun. Myös Olkiluodon kolmosreaktori vaikutti Mykkäsen siihen, että Suomeen on rakennettu viime vuosina ennätysmäärä maatuulivoimaa.
Ydinvoimaa eli niin sanottua perusvoima tarvitaan tuulivoiman vastinpariksi. Tuulivoiman tuotanto ja sen myötä hinta vaihtelee sään mukaan. Perusvoima tarkoittaa säästä riippumatonta, tasaista sähköntuotantoa.
Mykkäsen mukaan akkuja ja muita tuotannon vaihtelua tasaavia joustoratkaisuja tullaan kuitenkin yhä tarvitsemaan.
– Tämä ei ole joko tai, vaan molemmat, Mykkänen sanoi.
Aivan uusi tuki pelkästään ydinvoimalle
Ydinvoiman lisäämisestä on linjattu jo Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa. Ohjelmassa hallitus sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset ydinvoimalle.
Nyt hallitus haluaa vauhdittaa ydinvoiman rakentamista aivan uudella hintajärjestelmällä.
Mykkäsen mukaan kyseessä on niin sanottu hintaputki, joka takaisi ydinvoimaan investoivalle yhtiölle minimihinnan myydystä sähköstä.
Hintaputkessa sähköntuottaja saisi vähimmäishinnan ydinsähköstä, vaikka sähkönhinta olisi markkinoilla nollassa tai miinuksella.
Jos taas markkinahinta ylittäisi hintaputken ylärajan, ydinsähkön tuottaja joutuisi maksamaan hyvitystä asiakkaille eli sähkönkuluttajille.
Järjestelmän tarkoituksena on saada suuri ydinvoimahanke käyntiin.
– Ilman tätä puhdas siirtymä voi pysähtyä. Voi tulla kohtuuttoman rajut hintavaihtelut kuluttajille, Mykkänen sanoi.
Mykkänen vertaa hintaputkea tuulivoiman ja hakkeella tuotetun sähkön aikanaan samaan syöttötariffiin sillä erotuksella, että tariffiin ei sisältynyt ylärajaa. Hintaputki olisi voimassa myös koko ydinvoimalan elinkaaren ajan.
Miksi hintaputki koskisi nyt vain ydinvoimaa?
– Koska ydinvoima on se, mistä meillä on kovin pula tällä hetkellä.
Hän myöntää, että hintaputken toimivuudesta on eri näkemyksiä sähköntuottajien kesken.
Mykkäsen mukaan uuteen ydinvoimalainvestointiin tarvitaan yhden yhtiön sijaan konsortio eli joukko energia- ja teollisuusyhtiöitä.
Mykkäsen mukaan hintaputki ei tarkoita lisää kuluja valtion budjettiin, vaan raha liikkuisi sähkön tuottajien ja kuluttajien välillä.
Hintaputkesta on tarkoitus tehdä sähköjärjestelmän ominaisuus, jossa raha ei kiertäisi valtion budjetin kautta.
Sen sijaan valtio tarjoaisi takaus- ja korkosuojaa ydinvoimalan rakennushankkeen aikana.
– Puhutaan 10 miljardin investoinnista ja pitkäaikaisesta rakentamisesta, ministeri perustelee.
Valtion enemmistöomistama energiayhtiö Fortum on hiljattain lobannut työ- ja elinkeinoministeriötä sekä valtiovarainministeriötä uuden ydinvoiman rakentamiseksi Suomeen.
Yhtiö on vaatinut juuri valtion rahoitusta ydinvoimaan.
Mykkänen kommentoi Fortumin vaatimuksia tiedotustilaisuudessa, että hallitus ja ministeriö olivat itse pyytäneet Fortumilta selvityksiä ja näkemystä ydinvoiman lisäämisestä Suomessa.
