Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) ajatus uudesta ydinvoimatuesta kerää kritiikkiä.
Mykkänen sanoi tiistaina, että Suomeen tarvitaan uusi ydinvoimala. Hän esitti uutta takuuhintajärjestelmää, jotta sen rakentaminen toteutuisi.
Hintatuki olisi ensimmäinen yhden voimanlähteen tuotantotuki sitten tuulivoiman syöttötariffin, jonka myöntäminen uusiin voimalahankkeisiin lopetettiin vuonna 2017.
”Suhtaudumme tukeen suurella varauksella”
Sähköntuottajien etujärjestön Energiateollisuuden mielestä tuki ”kypsille tuotantomuodoille” kuten jo pitkään käytetylle ydinvoimalle on lähtökohtana huono.
Yhtä tuotantomuotoa suosittaisiin ohi markkinoiden, ja sähkön hinta todennäköisesti nousisi. Päätös olisi erittäin kauaskantoinen, sillä uuden ydinvoimalan rakentaminen kestäisi arviolta ainakin kymmenen vuotta.
– Markkinavaikutukset voivat olla hankalia. Tällainen tuki voi olla pitkäaikainen ja kustannuksiltaan arvaamaton, toimitusjohtaja Jukka Leskelä kommentoi vuoden 2024 sähkönkulutusta käsitelleessä tilaisuudessa keskiviikkona.
– Suhtaudutaan tähän aika suurella varauksella. Ainakin pitäisi tehdä todella perusteellisia arvioita, ennen kuin tällaiseen lähdetään, hän jatkaa.
Tuulivoiman syöttötariffi oli erilainen tuki, sillä se kohdistui lapsenkengissään olleeseen tuotantoon, jota haluttiin lisätä.
Energiateollisuuden mukaan kannattaisi tukea rakentamista eikä tuotantoa, jos Suomeen halutaan lisää ydinvoimaa.
– Jos halutaan poliittisesti edistää ydinvoimaa, sitä kannattaisi edistää niin että rakentamisen aikaista rahoitusta helpotettaisiin, Leskelä sanoo.
”Vähän merkillinen ajatus”
Ylen Aamu-tv:ssä keskiviikkona keskustelleet tutkijat olivat tuesta erimielisiä.
Sähkömarkkina-asiantuntija, Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen pitää ideaa puuttumisena markkinoiden itseohjautuvuuteen. Hänen mukaansa tuki yhdelle tuotantomuodolle heikentää toisten asemaa.
– Kuulostaa siltä, että ei uskota että markkinat toimivat. On minusta vähän merkillinen ajatus, että alettaisiin jotenkin ennustaa, millainen tarve meillä on kymmenen vuoden päästä.
Vehviläisen mukaan markkinahinta kertoo, onko sähkölle tarvetta vai ei. Hänen mukaansa ydinvoimarakentaminen maksaa vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin sähkön tukkuhinnan arvio tuleville vuosille.
– Toisin sanoen markkinat kertovat tällä hetkellä, että meillä ei ole tarvetta uudelle ydinvoimalalle, hän sanoo.
Ydinvoima-asiantuntija, LUT-yliopiston energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen näkee ehdotuksessa hyviäkin puolia.
– On kyse siitä, riittääkö meillä sähkö. Lisäksi tarvitaan ennakoitavan hintaista sähköä. Tästä kuuluu keskustella nyt, koska nämä ovat aikaa vieviä hankkeita, hän sanoo.
Hyvärinen sanoo uskovansa markkinamekanismiin, mutta hänen mukaansa ehdot eivät ole olleet kaikille samat aiemminkaan.
– On avoimesti suosittu joitain energiamuotoja ja syrjitty toisia.
Mykkänen: Ei täydellinen ehdotus
Myös Mykkänen myöntää, että hintaputken toimivuudesta on eri näkemyksiä.
– Ehdotus ei ole mitenkään täydellinen, mutta kyse on siitä, mitä riskejä halutaan suomalaisilta 10–15 vuoden päästä poistaa, Mykkänen kommentoi keskiviikkona Ylen Aamu-tv:ssä.
– Olen tullut omalta osaltani siihen tulokseen, että kannattaa tämän verran poistaa sähköpulan riskiä.
Hän arvioi Ylelle, että hintavaikutus kuluttajan maksamiin siirtohintoihin voisi olla senttiluokkaa.
Avoinna on myös se, kuinka iso sähköpulan riski Suomessa on. Se riippuu siitä, paljonko sähkönkulutus todella kasvaa.
Yleisesti kuitenkin arvioidaan, että yhteiskunnan sähköistyminen ja halpaa sähköä seuraavat isot teolliset investoinnit nostavat kulutusta pian merkittävästi. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että kulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.
Viime vuodet kulutus on ollut vakaata, eikä ripeästä kasvusta ole vielä merkkejä. Esimerkiksi Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen ei pidä kaksinkertaistumista mitenkään kirkossa kuulutettuna.
