Vähäinen metsästys on lisännyt karhujen määrää Suomen luonnossa. Karhuja arvioidaan olevan nyt 2 100 – 2 250 yksilöä.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää tämän vuoden karhun metsästyskiintiöksi 224 karhua. Se olisi 44 karhua enemmän kuin edellisellä metsästyskaudella.
Karhuja arvioidaan olevan noin 2 100–2 250 yksilöä ennen syksyn metsästyskautta. Arvio on noin 20 prosenttia suurempi kuin edellinen kanta-arvio. Arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin karhun pentuehavaintoihin.
Ministeriön mukaan karhunmetsästys jäi vuonna 2022 olennaisesti pienemmäksi kuin kertaakaan vuosina 2016–2021. Muutos kaadettujen karhujen määrässä johtui etenkin siitä, ettei Pohjois-Karjalassa ollut lainkaan karhunmetsästystä vuonna 2022. Metsästys jäi pienemmäksi myös vuonna 2023.
Viime vuonna kiintiö oli 180, josta kaadettiin syksyn 2023 aikana yhteensä 152 karhua, josta poronhoitoalueella 50 karhua. Syksyllä 2022 kaadettiin vastaavasti 135 karhua, josta poronhoitoalueen ulkopuolella 74 ja poronhoitoalueella 61.
Miljoonavahingot poronhoitoalueella
Poronhoitoalueella pyritään vähentämään karhun aiheuttamien vahinkoja poikkeusluvilla ja kiintiömetsästyksellä. Muualla Suomessa päämääränä on ylläpitää karhukanta ihmisarkana ja ennaltaehkäistä karhun aiheuttamia vahinkoja omaisuudelle ja uhkaa ihmiselle.
Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhujen aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2023 korvaussummaltaan 1 650 000 euroa. Edellisenä vuonna karhun aiheuttamat porovahingot olivat 1 930 000 euroa.
Kotieläinvahinkoja karhut aiheuttivat noin 162 000 euron edestä, mehiläisvahinkoja 132 000 euroa ja viljelysvahinkoja 101 000 euroa.
Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin EU:n luontodirektiivissä. Karhu ei ole uhanalaiseksi luokiteltu laji, ja sitä voi tavata kaikkialla Suomessa. Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja.