Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti periä konkurssiin asetetulta Karjalan kielen seuralta takaisin valtionavustuksia yli 300 000 euroa. Mitään ei ole maksettu, ja kiista jatkuu.
Karjalan kielen seuran konkurssipesä ei ole vieläkään maksanut takaisin valtionosuuksiaan, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö näin vaatii. Seuran entinen puheenjohtaja, arkkipiispa Leo kiistää koko perinnän ja on jo ehtinyt perustaa uuden säätiön vaalimaan karjalan kieltä.
Ministeriö päätti seuran taloudenpidon erityistarkastuksen jälkeen, että konkurssipesän on maksettava takaisin lainvastaisesti käytettyjä valtionosuuksia vuosilta 2017–2019. Takaisin perittävä summa oli aluksi 325 000 euroa, nyt viivästyskorkoineen jo yli 365 000 euroa.
Perintäpäätöksestä on kulunut puolitoista vuotta, mutta valtio ei ole saanut mitään takaisin.
Hallitusneuvos Joni Hiitola kiistää, että ministeriössä olisi tapahtunut laiminlyöntejä Karjalan kielen seuran valtionavustusten myöntämisessä tai valvonnassa. Jotakin opittavaa kuitenkin on.
– Tässä on nähty se, että monivuotisissa hankkeissa pitää kiinnittää erityistä huomiota avustuksenhakijan taloudellisiin edellytyksiin suoriutua hankkeesta, Hiitola toteaa.
Arkkipiispa kiistää päätöksen perinnästä
Kieliyhdistyksen hallitus katsoi vastineessaan vuonna 2021, että ministeriön tulisi luopua takaisinperintäesityksestä. Nyt seuran puheenjohtaja, arkkipiispa Leo kiistää koko perintäpäätöksen.
Ortodoksisen kirkon arkkipiispa toimi Karjalan kielen seuran puheenjohtajana alusta konkurssiin saakka. Hän tuohtuu perintäkysymyksestä.
– Sellaista päätöstä ei ole milloinkaan tehty. Seura ei ole milloinkaan nähnyt sellaista päätöstä. Mitään ei ole peritty takaisin, koska ei ole löytynyt perusteita sille, arkkipiispa Leo sanoi Ylelle torstaina.
Entisen puheenjohtajan mukaan yhdistyksen taloushallinnossa ei ollut puutteita.
– Kaikki raha, joka saatiin, raportoitiin ja kaikki raportointi on ministeriössä hyväksytty, Leo korostaa.
Hänen mielestään seuraa mustamaalattiin tahallisesti.
– Kaikki paha puhe on vaikeuttanut karjalan kielen asemaa, Leo arvioi.
Yllätyksenä arkkipiispa kertoo uudesta Karjalan kielen säätiöstä, joka toimii vähemmistökielen puolesta.
– Se tulee jatkamaan Karjalan kielen seuran toimintaa vahvemmin resurssein.
Hän itse toimii lokakuussa rekisteröidyn säätiön puheenjohtajana, mutta kieltää kirkon osallisuuden.
– Jos minä olen siellä, sehän ei tarkoita, että kirkko on. Kirkko ei ole mukana, arkkipiispa toteaa.
Pesänselvitys edelleen kesken
Opetus- ja kulttuuriministeriö odottaa edelleen pesänselvitystä, jota julkisselvittäjä tekee valtion varoilla.
– On julkisselvittäjän asia harkita, onko aihetta toimiin seuran toimihenkilöitä kohtaan, hallitusneuvos Hiitola toteaa.
Hän epäilee, saako valtio koskaan takaisin edes osaa lainvastaisesti käytetyistä rahoista.
– En pidä sitä kauhean todennäköisenä, jos ei pesään saada jostakin huomattavasti lisää varoja, Hiitola tuumaa.
Julkisselvittäjänä toimiva asianajaja Aki Pietarinen Joensuusta kertoo, että päätös mahdollisesta korvausvaatimuksesta on ”viranomaisselvittelyjen” takia yhä avoin. Hän arvioi ratkaisun selviävän tänä keväänä.
Pietarinen myöntää, että prosessi on kestänyt kauan. Asia ei kuitenkaan hänen mukaansa uhkaa vanheta.
Kun selvittely valmistuu, konkurssipesä päättää jatkotoimista. Kyse on mahdollisesta korvausvaatimuksesta hallituksen jäsenille vahingosta, jonka he ovat pesälle aiheuttaneet.
Karjalan kielen opetusta antavassa Itä-Suomen yliopistossa ei tiedetä, että karjalaisyhteisö olisi kärsinyt kieliyhdistyksen kielteisestä julkisuudesta.
– Meidän toiminnassamme karjalaisuus näyttäytyy positiivisena. Karjalan kielen asema yliopistossa on näillä näkymin vakaa, vakuuttaa humanistisen osaston johtaja Esa Penttilä.
Yliopisto neuvottelee parhaillaan ministeriön kanssa karjalan kielen opetuksen jatkorahoituksesta vuosille 2025–2028.
