Sisäministeriön yhdenvertaisuusvaltuutetulle antamasta selvityksestä käy ilmi, miten poliittisella ohjauksella pyrittiin vaikuttamaan siihen, mistä maista Suomeen saapuu pakolaisia ensi vuonna.
Perussuomalaisten sisäministerien Mari Rantasen ja Lulu Ranteen erityisavustaja ohjasi virkamiehiä tekemään päätöksiä, joiden perusteella pakolaiskiintiön kautta saapuisi Suomeen enemmän ihmisiä kristillisenemmistöisistä maista, kuten Venezuelasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Vastaavasti Afganistanista ja Syyriasta tulevien määriä pyrittiin painamaan alas YK:n pakolaisjärjestön vetoomuksesta huolimatta.
Virkamiesten ja sisäministerin erityisavustajan välillä käytiin ajoittain tiivistäkin viestinvaihtoa.
Harms: Salaiset liitteet vahvistavat johtopäätöstä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kertoi eilen, että sisäministeriön poliittisen johdon antaman ohjeistuksen vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisesta voidaan vahvasti olettaa sisältävän uskontoon perustuvaa syrjintää.
Sisäministeriön poliittiseen johtoon kuuluvat sisäministerin lisäksi valtiosihteeri Antti Salminen.
Sisäministeriöltä saatujen tietojen perusteella poliittinen johto on ohjeistanut virkahenkilöitä valmistelemaan kohdentamista siten, että valinnassa priorisoitaisiin kristittyjä.
Sisäministeri Ranne on kiistänyt, että pakolaiskiintiön valmistelussa olisi tapahtunut syrjintää.
Yle kävi läpi yhdenvertaisuusvaltuutetun sisäministeriöltä saaman selvityksen asiasta. Ministeriö on kuitenkin luokitellut siihen sisältyvät liitteet, kuten viesti, asia- ja pöytäkirjat sekä keskustelumuistiot salaisiksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun sijaisen Robin Harmsin mukaan juuri liitteet vahvistivat hänen johtopäästöksensä.
– Pelkkää selvitystä lukemalla tietyt asiat jäävät hieman epäselviksi, Harms sanoo.
Avustaja kiisti puhuneensa uskonnosta
Pakolaiskiintiön kohdentamisesta eri pakolaisryhmiin ja lähtömaihin tehdään päätös vuosittain. Päätöksen valmistelusta vastaa sisäministeriö yhdessä ulkoministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Vuoden 2025 kiintiön valmistelu aloitettiin toukokuun lopulla sisäministeriön virkamiesten ja silloisen sisäministerin Mari Rantasen erityisavustajien kesken.
Keskustelusta ei ole sisäministeriön mukaan saatavilla raportointia. Virkavapaalle jääneen virkamiehen seuraajalleen antamien tietojen mukaan poliittisen johdon linjauksissa ei kuitenkaan mainittu erikseen, että pakolaisten valinnassa tulisi ensi vuonna ottaa huomioon heidän uskonnollinen taustansa.
Lokakuun 9. päivä sisäministerin erityisavustaja lähetti maahanmuutto-osaston virkamiehelle sähköpostin, jossa hän erikseen kiisti todenneensa, että kiintiötä kohdennettaisiin uskontoperusteisesti. Helsingin Sanomat kertoi samana päivänä, että perussuomalaiset yrittää vähentää muslimien ottamista kiintiöpakolaisiksi.
Selvityksestä käy ilmi, että vuoden 2024 kiintiön tavoitteena oli vastaanottaa Turkista nimenomaan syyrialaisia, jotka kuuluvat uskonnollisiin vähemmistöihin. Muslimivaltaisen Syyrian väestöstä noin kymmenen prosenttia on kristittyjä. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut.
Sen sijaan linjattiin, että pakolaisista yhdeksänkymmentä prosenttia tulisi olla naisia ja tyttöjä.
Tämän lisäksi valinnassa ohjeistettiin painottamaan erityisesti sellaisia kansalaisuuksia, jotka saadaan tarvittaessa palautettua kotimaahansa. Myös terveydenhuollon kantokyky tuli ottaa huomioon.
Myöhemmin avustaja lisäsi, että Suomen hätätapauskiintiöstä sekä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n hätäevakuointimekanismin ETM:n kautta tulevista pakolaisista luovuttaisiin vuoden 2025 osalta.
Hätätapauksissa on kyse kiintiöpakolaisia, joiden suojelun tarpeen UNHRC on määritellyt kiireelliseksi tai erittäin kiireelliseksi.
Afganistan vaihtui kiintiössä Venezuelaan
Suomen pakolaiskiintiön koko on Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan 500 henkilöä vuodessa
Elokuun lopulla virkamiehet antoivatkin ministerin erityisavustajille ehdotuksen pakolaisen kohdentamisesta vuodelle 2025. Sen mukaan pakolaisia otettaisiin Kongon demokraattisesta tasavallasta (150), Afganistanista (150), Syyriasta (100) ja Venezuelasta (50).
Huolimatta poliittisen johdon aikaisemmasta linjauksesta, virkamiehet varasivat myös ETM-järjestelmälle ja hätätapauskiintiöihin tilaa yhteensä 50 pakolaiselle.
Muutama päivä myöhemmin sisäministerin erityisavustaja ohjasi virkamiehiä muuttamaan kiintiön osuuksia pakolaisten lähtömaiden suhteen.
Kongon demokraattisen tasavallan ja Venezuelan tulisi sen mukaan kattaa valtaosa, yhteensä 370 paikkaa kiintiöstä. Afganistanista ja Syyriasta otettaisiin enää viisikymmentä pakolaista kummastakin. Hätätapauksia varten varattu kiintiö oli poistettu.
Lokakuun alussa UNHCR totesi, ettei venezuelalaisia pakolaisia olisi mahdollista saada Suomen toivomaa määrää ja pakolaisten kiintiötä piti tarkastella uudelleen.
Erityisavustaja myöntyi lopulta siihen, että afganistanilaisten ja syyrialaisten määrää kiintiössä nostetaan hieman ja hätätapauksille tehdään tilaa.
Asiasta oli määrä päättää 28. lokakuuta sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmän kokouksessa. Esitys vedettiin kuitenkin pöydältä vain päivää aikaisemmin.
Virkamies: Viestittely ei ole poikkeuksellista
Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sanna Sutterin mukaan vastaava tiiviskin viestinvaihto erityisavustajan ja virkamiehen välillä ei ole millään tavalla poikkeuksellista.
– Me teemme valmistelutyötä hallitukselle. Tällä kertaa viestittely oli todella tiivistä, mutta tämä riippuu aina henkilöstä.
Niin ikään UNCHR:n kanssa käydään pakolaiskiintiön valmistelusta paljon keskustelua pitkin matkaa. Sutter ei pidä myöskään pakolaisjärjestön vetoomuksia Suomelle mitenkään tavallisesta poikkeavina.
Onko Suomen sitten mahdollista kohdentaa pakolaiskiintiön paikkoja nimenomaan kristityille?
Sutterin mielestä tämä ei ole mahdollista.
– Paikat kohdennetaan ihmisille, jotka ovat vainon vuoksi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Uskontoon perustuva vaino on yksi syy antaa suojelua pakolaiskiintiön kautta.
Tällöinkään tiettyä uskontoryhmää ei voi hänen mukaansa asettaa toisen edelle.
Juttua korjattu kello 11:38: Jutussa väitettiin aikaisemmin erityisavustajan kirjoittaneen virkamiehelle 9. lokakuuta, että kiintiötä kohdennettaisi uskontoperusteisesti. Erityisavustaja nimenomaan viestitti todenneensa, että kiintiötä ei kohdennettaisi uskontoperusteisesti.
Juttua muokattu kello 14:14: Lisätty Sanna Sutterin kommentit
