Ministeriö selvittää koulujen kesälomien siirtoa – Adlercreuz: ”Kesäkuun alussa alkava loma on perheille haastava”

Matkailualan selvityksen mukaan suomalaiset kannattavat kesälomien siirtoa. Opettajat puolestaan vastustavat.

Opetusministeriö selvittää parhaillaan koulujen kesälomien siirtämistä. Näin kertoo Ylelle opetusministeri Anders Adlercreutz.

Matkailuala esitti vastikään tutkimuksen, jonka mukaan siirto toisi tuloja ja työpaikkoja alalle.

– Koulujen kesälomien siirtäminen on ehdottomasti harkinnan arvoinen asia, ja ministeriössä tätä parhaillaan selvitämme. Itse en katso tätä niinkään matkailualan näkökulmasta, vaan mietin enemmänkin sitä, miltä suomalainen kesä ja perheiden arki näyttävät, Adlercreutz sanoo.

Hän toteaa, että kesäkuun alussa alkava loma on monelle perheelle haastava ajankohta. Jos lomien alkua siirrettäisiin parilla viikolla eteenpäin, se voisi helpottaa perheiden tilannetta.

– Lisäksi Suomi on entistä vahvemmin osa Eurooppaa ja eurooppalaista rytmiä, joten eroavat lomakaudet aiheuttavat käytännön hankaluuksia esimerkiksi kesälomien järjestelyissä. Tässä on useita perusteita sille, että asiaa kannattaa vakavasti harkita, Adlercreutz toteaa.

Kesälomien siirto ei ole vielä hallituksen asialistalla. Sitä ei ole hallitusohjelmassa.

Opetusministeri toteaa, että poliittista keskustelua hallituksessa ei ole käyty.

– Me nyt selvitetään asiaa omassa ministeriössä ja katsotaan, mihin lopputulemaan siinä siinä sitten päädytään Adlercreutz sanoo.

Asia vaatisi laajaa poliittista yhteisymmärrystä.

– Henkilökohtaisesti näen koulujen kesälomien siirrolle hyviä perusteluja, vaikka nykyisellekin järjestelmälle on toki omat syynsä. Kevätlukukauden mahdollinen pidentyminen herättää joissain huolta, mutta kun ottaa huomioon nykyiset talvi- ja pääsiäislomat, uskon, että tähän voidaan löytää toimivia ratkaisuja.

Matkailuala ja kansa kesälomien siirron kannalla

Kun muu Eurooppa lomailee elokuussa, Suomen koululaiset jäävät lomalle jo kesäkuussa. Ajankohta kesälomalle vakiintui 1920-luvulla oppivelvollisuuden myötä.

Viime vuosina matkailuala on nostanut tasaisin väliajoin esiin ehdotuksen, että Suomessa lomailtaisiin samaan aikaan kuin muualla.

Vastikään Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettivät Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan koulujen kesälomien siirto saa kannatusta sekä kansalaisilta että matkailu- ja ravintola-alan yrityksiltä.

Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia kannattaa koululomien siirtämistä alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa. Vastaajille toki kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Lomien siirtoa vastustaa neljännes kansalaisista.

Matkailu- ja ravintola-alan selvityksen mukaan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta.

– Koulujen kesälomien siirtämisellä on vahva kansalaisten tuki, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa, että mahdollisella muutoksella saataisiin lisää työtä. Myös kesätyöpaikkoja tulisi lisää.

– Näiden selvitysten mukaan tämä toisi matkailualalle lisää työpaikkoja ja nimenomaan myös kokoaikaista vakituista työtä, Rönni-Sällinen toteaa.

Opettajat vastustavat

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan 78 prosenttia opettajista vastustaa ehdotusta koululaisten kesälomien myöhentämisestä. OAJ kysyi asiaa jäsenkyselyllä, johon vastasi 17 557 opettajaa.

OAJ:n mukaan Suomen kiinnostavuus matkailumaana ja matkailuelinkeinon kannattavuus eivät ole kiinni koululaisten kesälomien myöhentämisestä.

Kyselyyn vastanneista opettajista 74 prosenttia arvioi oman työssä jaksamisensa kärsivän ja 63 prosenttia arvioi oppimistulosten laskevan, mikäli kesälomien alkua siirretään kesäkuun alusta myöhemmäksi.

Vastaajista 82 prosenttia arvioi, että muutos vaikuttaisi kielteisesti koulujen työrauhaan.

Kevätlukukausi on syyslukukautta pidempi. Lomien siirtäminen lisäisi tätä eroa entisestään.

– Suhteettoman pitkä kevätlukukausi väsyttäisi niin oppilaita kuin opettajia ja heijastuisi kyselyn mukaan kaikkien jaksamiseen. Levottomuus ja häiriöt ovat jo nyt ongelma kouluissa, eikä niitä pidä kärjistää rakennemuutoksilla, jotka eivät lähde koulutuksesta käsin, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos toteaa järjestön tiedotteessa.