Kiistelty päätös useiden yöpäivystysten lakkauttamisista ei riitä ratkaisemaan Suomen sairaalaverkon ongelmia. Asiantuntijoiden mukaan uusia päätöksiä tarvitaan lisää.
Eduskunta hyväksyi eilen tiukaksi menneen äänestyksen jälkeen esityksen useiden sairaaloiden yöpäivystysten karsimisesta. Suomen sairaalaverkostoa koskevat ongelmat eivät sillä kuitenkaan ratkenneet.
– Tämä on hyvä alku, mutta valitettavasti nämä eivät ole vielä riittäviä päätöksiä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom.
Yöpäivystysten lakkauttamisia perusteltiin ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden turvaamisella.
Cantell-Forsbom epäilee, että henkilöstö tuskin riittää pyörittämään nykyistä sairaalaverkkoa edes useiden yöpäivystysten lakkauttamisen jälkeen.
– Kun täältä ministeriön näkökulmasta katsoo valtakunnallista tilannetta ja tilannetta noin 5–10 vuoden päähän, niin valitettavasti täytyy sanoa, että joudumme varmasti vielä uudelleen arvioimaan, pitäisikö meidän tehdä uusia päätöksiä nimenomaan sen kaikkein raskaimman erikoissairaanhoidon ja päivystysverkon osalta, Cantell-Forsbom sanoo.
Cantell-Forsbomin mukaan Suomen palvelujärjestelmä on nykymuodossaan liian raskas.
– Se on liian sairaala- ja päivystyspainotteinen. Meidän resurssimme eivät kerta kaikkiaan riitä tällaiseen järjestelmään.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti alkuvuodesta suurempaa remonttia Suomen sairaalaverkostoon. Cantell-Forsbom oli työryhmän ohjausryhmän puheenjohtaja.
Työryhmä olisi muun muassa karsinut keskussairaaloiden määrää.
Hallitukselle työryhmän ehdotukset eivät maistuneet, vaan työryhmän esittämistä noin 100 miljoonan euron säästöistä toteutuivat lopulta arviolta 26 miljoonan euron säästöt. Oppositio ja hyvinvointialueet ovat arvostelleet esityksen säästöarvioita ja pitävät niidenkin toteutumista hyvin kyseenalaisena.
Henkilöstöpula voi pakottaa sulkemaan palveluita ilman valmistautumista
Sairaalaverkoston tilaa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana toiminut Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen sanoo henkilöstön riittävyyden varmistamisen olevan palveluiden ja potilasturvallisuuden kannalta tärkeintä.
– Yksi keino tämän saavuttamiseksi olisi se, että me vähän harventaisimme verkkoa ja muuttaisimme toimintatapoja sillä tavalla, että päivystystarve vähenisi ja saisimme keskitettyä osaamista nykyistä paremmin. Siihen nähden tämä hallituksen esitys on aika pieni liike siihen suuntaan.
Hallitus päätyi lopulta pakittamaan työryhmän esityksestä, mutta karsitussa muodossaankin sairaaloiden toimintaan puuttuva esitys oli poliittisesti harvinaisen kivulias.
Lakkautettavien yöpäivystysten alueilla esitys herätti kovaa poliittista vastustusta, mikä sai myös viisi hallituspuolueen kansanedustajaa äänestämään esitystä vastaan.
Virolainen ymmärtää päätösten herättämän vastustuksen, mutta hänen mielestään niitä on silti välttämätöntä tehdä.
– Meillä on järjestelmä, joka on aikoinaan luotu toisenlaiseen väestöallokaatioon ja myös toisenlaiseen tarpeeseen. Nyt monella alueella iäkkäiden palveluiden tarve on paljon suurempi kuin aikaisemmin. Resursseja tulisi siirtää päivystysjärjestelmästä enemmän esimerkiksi neurologisten ja kardiologisten sairauksien hoitoon ja geriatriaan, Virolainen sanoo.
Virolaisen mukaan vaihtoehtona on se, että palveluita joudutaan sulkemaan joka tapauksessa henkilöstön ja resurssien loppuessa, mutta tilanteeseen ajauduttaisiin ilman valmistautumista.
– Tässä suurin pelko on, että nämä asiat toteutuvat samalla tavalla kuin työryhmässä ajattelimme, mutta sitä ei ehditä suunnitella millään tavalla. Vaikutukset olisivat todennäköisesti vähemmän haitallisia, jos sekä henkilöstöllä että asiakkailla olisi mahdollisuus reagoida ajoissa ja valmistautua.
Sosiaali- ja terveysministeriön Cantell-Forsbom jakaa huolen päätösten tekemättä jättämisestä.
– Jos emme kykene tekemään näitä vaikeita päätöksiä strategisesti ja faktapohjaisesti, niin sitten voi käydä niin, että esimerkiksi jossain sairaalassa henkilöstöä ei vain saada rekrytoitua ja joudutaan sulkemaan osastoja tai esimerkiksi päivystyspisteitä. Silloin se on sattumanvaraista eikä suunniteltua. Nyt jo tiedetään, että monella alueella joudutaan käyttämään kallista ostopalvelua ja vuokratyövoimaa.
