Lapin tunturikeskuksissa on loma-asuntoja, joissa asutaan ympärivuotisesti.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan loma-asunnossa ei voi asua vakituisesti. Siksi maistraatin rekisterissä on niissä asuvien kohdalla ”vailla vakinaista asuntoa” -merkintä.
Osa loma-asunnoissa asuvista on kirjoilla jossakin muualla, koska he eivät halua osoitteetonta statusta.
Esimerkiksi Kolarin Äkäslompolossa asuva Heli Laukkanen on maistraatin kirjoissa osoitteellinen osoitteeton. Hän on perheineen asunut yli kahdeksan vuotta vakituisesti loma-asunnossa. Perhe on ollut virallisesti kirjoilla Kolarissa vuodesta 2017 lähtien.
Vailla vakinaista asuntoa -status voi vaikeuttaa esimerkiksi luottokortin tai puhelinliittymän saamista, eivätkä kaikki pankit välttämättä hyväksy loma-asuntoa asuntolainan vakuudeksi.
– Pienet käytännön asiat vaikeutuvat, esimerkiksi MobilePayn saaminen, Laukkanen kertoo.
Kolarin kunnan entinen kehitysjohtaja Johanna Koivumaa arvioi Ylläksellä olevan satoja ympärivuotisesti loma-asunnoissa asuvia asukkaita.
Nykyinen Kolarin kunnanvaltuutettu Koivumaa ja hänen edustamansa Kolarin kylät ja tunturit -ryhmä on tehnyt aloitteen siitä, että Kolarin kunta suhtautuisi lähtökohtaisesti myönteisesti loma-asuntojen poikkeamislupahakemuksiin, jos rakentamismääräykset ja energiavaatimukset sen sallivat.
Loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi on Ylläksellä harvinaista
Ylläksellä on paljon pelkästään loma-asunnoille kaavoitettuja alueita. Kolarin kunnassa loma-asunnon käyttötarkoituksen muutokseen tarvittavan poikkeamisluvan myöntäminen on ollut vähäistä.
– Viidentoista viime vuoden aikana on myönnetty vajaat 10 poikkeamislupaa, Kolarin kunnan rakennustarkastaja Pentti Möykkynen kertoo.
Yksi myönteisen päätöksen saajista on Minja Aro.
Neljä vuotta sitten hän osti miehensä kanssa loma-asunnon Ylläsjärveltä. Kyseessä on paritalon puolikas, josta oli tarkoitus tulla vakituinen koti. Siksi he hakivat Kolarin kunnalta poikkeamislupaa pian asuntokaupan jälkeen.
Aro arvelee kunnan myönteiseen päätökseen vaikuttaneen se, että heidän ostamansa loma-asunto sijaitsi sellaisella alueella, jossa on myös vakituisia asuntoja.
– Paritalon toisella puoliskolla asuvan ystäväni piti myös olla suostuvainen, koska koko kiinteistö piti muuttaa vakituiseksi.
Aro kertoo, että heillä oli loma-asunnon oston jälkeen samanlaisia käytännön ongelmia kuin Heli Laukkasella. Ongelmia ilmeni esimerkiksi laskulla maksamisessa ja puhelinoperaattorin vaihtamisessa. Ne poistuivat, kun he saivat virallisen osoitteen.
Kaavan vastaisuus ei ole peruste poikkeamisluvan torppaamiselle
Vuoden alussa voimaan astunut uusi rakentamislaki helpottaa vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseksi asunnoksi.
– Kunta ei voi evätä poikkeamislupaa kaavan vastaisuuden perusteella. Kielteisen päätöksen perusteet pitää löytyä muista asioista, Kuntaliiton erityisasiantuntija Paula Mäenpää sanoo.
Ne voivat liittyä esimerkiksi ympäristö- tai muihin vaikutuksiin. Kunta voi myös asettaa poikkeamiselle ehtoja. Poikkeamisluvan hakija voi hakea poikkeamista rakennusmääräyksiin tai energiatehokkuuteen liittyen.
– Kielteisen päätöksen kynnys on kuitenkin huomattavasti korkeammalla, Mäenpää sanoo.
Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän valtuutettu Johanna Koivumaa toivoisi uuden rakentamislain edistävän poikkeamislupien myöntämistä.
Rakennustarkastaja Pentti Möykkynen perustelee ennen lakiuudistusta myönnettyjen poikkeamislupien niukkaa määrää maanomistajien tasapuolisella kohtelulla.
– Poikkeamista ei ole voinut myöntää, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle ja johtaa merkittävään rakentamiseen.
Minja Aro kertoo, että poikkeamislupahakemukseen piti kuulla myös naapureita. Kuultavina oli kolmesta kiinteistöstä yhteensä yhdeksän omistajaa. Poikkeamisluvan saamisen jälkeen oli haettava rakennuslupa, johon naapurit oli kuultava toistamiseen.
Lämmitysjärjestelmään liittyvää remonttia ei tarvittu, koska paritalossa on ilmavesilämpöpumppu.
Pentti Möykkynen sanoo, että energiamääräyksistä voi saada lievennyksiä.
– Uudet mökit yleensä täyttävät jo asuinrakennuksen vaatimukset, mutta ennen 2000-lukua rakennetut mökit eivät täytä juuri mitään nykyasunnoille asetettuja vaatimuksia.
Ensiasunnon ostajana Aro menetti ASP-tilinsä hyödyt ostaessaan loma-asunnon. Häntä harmittaa valtiontakauksen ja korkotuen menettäminen.
Laukkaset ovat pohtineet poikkeamisluvan hakemista nyt kun laki antaa siihen mahdollisuuden. Heidän loma-asuntonsa on rakennettu vuonna 2015.
– Olemme jo rakennusvaiheessa huomioineet, että esimerkiksi eristyspaksuus on omakotitalokriteerit täyttävä. Voi olla, että pieniä muutostöitä jouduttaisiin tekemään, Heli Laukkanen sanoo.